Kasvun eväitä pohdittiin Turussa – Suomessa yleinen uudistussuunta, keinoista ollaan eri mieltä

Työllisyyteen vaikutetaan varsinaissuomalaisten yrittäjien Maakuntaennusteen 2024 lisäkyselyyn antamien vastausten perusteella parhaiten edistämällä hallituksen kaavailemia työelämän muutoksia.

Yrittäjien mukaan tärkein keino työllistämisen esteiden purkamisessa on irtisanomisperusteiden muuttaminen siten, että työsopimuksen päättämiseen riittää asiallinen syy. Myös työsopimusten teko määräaikaisena ilman erityistä perustetta sekä ensimmäisen sairauspoissaolopäivän omavastuupäiväksi muuttaminen saavat kannatusta.

– Työelämän sääntelyn joustavoittaminen ja työllistämisen esteiden purkaminen ovat äärimmäisen tärkeitä toimia työllisyyden edistämiseksi sekä pk-yritysten kehitys- ja kasvumahdollisuuksien parantamiseksi, tulosten julkistamistilaisuudessa Varsinais-Suomi kasvuun 2024 -seminaarissa puhunut työministeri Arto Satonen (kok.) toteaa.

– Työelämämuutokset mahdollistavat investoinnit Suomeen myös tulevaisuudessa.

Pk-yritysten yleisiä toimintaedellytyksiä parannetaan varsinaissuomalaisten yrittäjien mielestä tehokkaimmin verotusta keventämällä.

– Verotus nousee yrittäjien parissa tyypillisesti ylivoimaisena pk-yritysten toimintaedellytysten parannuskeinona, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter sanoo.

Satonen avasi Varsinais-Suomi Kasvuun -seminaarin lähes 200-päiselle yleisölle hallituksen työelämäuudistuksia ja tarvetta niiden takana. Myös ajankohtainen työmarkkinatilanne nousi keskusteluun. Pääministeri Petteri Orpo on kutsunut työmarkkinajärjestöt tapaamiseen vientivetoisesta palkkamallista tulevaksi perjantaiksi. Satosen mukaan uudistuksen toteuttamiseksi on kolme vaihtoehtoa: uudistuksesta sovitaan työmarkkinajärjestöjen kesken, hallitus kirjaa uudistuksen lakiin tai ei tehdä mitään.

– Huomattavasti parempi olisi, että tästä löytyisi kaksikantaisesti neuvottelutulos. Työ alkoi hyvin ennen joulua. Nyt on ikään kuin uusi yritys ja tämä on se syy, miksi pääministeri on kutsunut osapuolet koolle. Selvitetään, onko edellytyksiä jatkaa neuvotteluja, Satonen sanoi.

Tilaisuudessa myös puhunut Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus piti Suomen kannalta positiivisena sitä, että Suomessa on kohtuullisen laaja yhteisymmärrys uudistusten tarpeesta.

– Suomessa on nyt mielestäni havaittavissa yleinen uudistussuunta. On ymmärrettävää, että uudistamisen keinoista ollaan eri mieltä, Brotehrus sanoo.

Vastuullisuusasioilta ei pidä ummistaa silmiään

Maakuntaennusteen kyselyssä selvitettiin myös yritysten valmistautumista EU:n kestävyysraportointia koskevan direktiivin vaatimuksiin.

– Vaikka direktiivin vastuullisuusvaatimukset kohdistuvat suuryrityksiin, alihankintaketjujen myötä ne vaikuttavat myös pk-yritysten arkeen, Munter muistuttaa.

28 prosenttia Maakuntaennusteeseen vastanneista kokee jo toimivansa vastuullisesti ja arvelee tämänhetkisen riittävän myös tulevaisuudessa. Vastaavasti 14 prosenttia kokee asian niin tärkeäksi, että pyrkii kehittämään osa-aluetta omassa yrityksessään.

– Tämän perusteella voi sanoa, että vastuullisuuden täyttä potentiaalia ei pk-yrityksissä vielä oikein tunnisteta. Niille yrityksille, jotka ymmärtävät panostaa vastuullisuuteen, syntyy aivan varmasti kilpailuetua, Munter sanoo.

OP Turun Seudun toimitusjohtaja Petteri Rinne kehottaa yrityksiä etulinjaan vastuullisuusasioissa.

– Puhumme maailmaa muuttavasta megatrendistä, jolta emme voi ummistaa silmiämme. Vastuullisuusasiat huomioidaan jatkossa jo luottopäätöksissäkin.

Panelistien mielestä Varsinais-Suomella monta valttia

Varsinais-Suomella on erinomaiset lähtökohdat edistää elinvoimaa ja alueellista talouskehitystä, pohtivat seminaarin paneelikeskusteluun osallistuneet Varsinais-Suomen liiton vt. edunvalvontajohtaja Malla Rannikko-Laine, Turun kaupungin tutkimusjohtaja Timo Aro, Petteri Rinne ja Varsinais-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja, Koolle Oy:n yrittäjä Stina Siikonen Turun Sanomien päätoimittaja Jussi Orellin johdolla.

Moneen muuhun maakuntaan verrattuna Varsinais-Suomella on kädessään monta valttikorttia.

Alueen vanha vauraus, monipuolinen elinkeinorakenne sekä keskeinen sijainti luovat vetovoimaa ja houkuttelevat alueelle sekä uusia asukkaita että työpaikkoja luovia yrityksiä.

– Muutamat tietyt veturialat luovat alihankintaverkostoineen erinomaisen pohjan innovaatiolle, Siikonen sanoo.

Innovaatioita tukevat alueen viisi korkeakoulua.

– Haasteena on saada täällä opiskelevat kiinnittymään alueelle ja jäämään tänne opintojensa jälkeen, Siikonen arvioi.

Timo Aro varoittaa, että vaikka Varsinais-Suomella kokonaisuutena menee hyvin, alueelliset erot saattavat olla isoja.

– Kuntien välillä syntyy ja on jo syntynytkin alueellista eriytymistä, eikä kaikilla ole samoja edellytyksiä pärjätä kilpailussa. Varsinais-Suomessa suurin vetovoima keskittyy Turkuun ja sielläkin ydinalueelle.

Varsinais-Suomi Kasvuun -seminaarin järjestivät OP Turun Seutu, OP Lounaismaa, OP Lounaisrannikko, OP Vakka-Auranmaa ja Varsinais-Suomen Yrittäjät. Tutustu Maakuntaennusteen tuloksiin täällä.

Teksti: Katja Hautoniemi ja Suvi Uusitalo-Sirén