Kasvuyrityksen kasvualusta löytyy Kasvukolmion sisäpuolelta
Kasvukolmion Tampere– Helsinki–Turku sisällä asuu liki puolet Suomen väestöstä. Kolmion sisällä toimivat yritykset tekevät yli puolet (55, 5 %) Suomen bruttokansantuotteesta. Tässä syitä, miksi Arktakonserni perusti Turkuun tytäryhtiön Arkta Turku Oy.
Päätös tulee hyödyttämään turkulaisia, ja kaupunkiin muuttavia sekä tuomaan seudulle työllisyyttä ja asumiseen vaihtoehtoja. Turun seudulla aloitetaan lähes kymmenen prosenttia kaikista Suomen asuinrakennustöistä. Entistäkin suuremmiksi uuden yhtiön menestysmahdollisuudet tulevat, kun tiedetään, että kasvukolmiossa on 52 % Suomen yrityksistä, 61 % valmistuneista asunnoista, lähes 65 % akateemisista henkilöistä ja lähes 70 % tutkimus- ja kehitysmenoista.
Sulkapalloileva konsernijohtaja
Arkta – konsernin pieteetillä remontoidussa toimistossa pöydän toisella puolen istuu konsernin hallituksen puheenjohtajajohtaja, rakennusneuvos Esa Kiiveri, joka perusti perheyhtiö Arkta Oy: n vuonna 1988. Vuonna 1990 Suomi painui syvään lamaan ja idänkauppa romahti. Yritykset nostivat valuuttalainoja, jotka aikanaan tulivat maksettaviksi korkoineen ja marraskuussa 1991 tehdyn devalvaation aiheuttamine reippaine lisineen. Isoilta ongelmilta vältyttiin suojausjärjestelyjen avulla.
Arktan ensimmäinen asuntokohde valmistui 1989. Omistajaperhe, Esa ja Viola Kiiveri toimi laman aikana viisaasti, sillä jo 1997 valmistui Arkta-koti. Samana vuonna rakennettiin Ylöjärven ensimmäinen palvelutalo ”Iltarusko”, joka oli sen aikaisessa kunnassa suurin rakennusinvestointi. Talon suunnittelu oli ennakkoluulotonta, ja vielä tänä päivänä valoisat, moderneilta vaikuttavat asunnot ovat kysyttyjä. Sulkapalloilevan konsernijohtajan oma idea oli liikuntakeskuksen rakentaminen.
– Olen pelannut varhaisaamuisin sulkapalloa yli 30 vuotta, Esa Kiiveri sanoo. Päätin tehdä kunnon kentät.
Kunnon kentät tulikin, ja paljon muuta liikunnallisten ihmisten iloksi. Myös Opetus- ja kulttuuriministeriö huomasi mitä Ylöjärvellä on tehty ja OPM valitsi vuonna 2007 liikuntakeskuksen vuoden liikuntapaikaksi. Aikaisemmin tuota titteliä ei ollut saanut yksityisen tekemä rakennus. Palkitun liikuntakeskuksen viereen oli noussut jo aiemmin niin Arktan rakentama Ylöjärven jäähalli.
– Olen tottunut aikaisiin aamuihin ja liikunnan harrastamiseen, Kiiveri sanoo. Kun nousee joka aamu kuuden uutisille, siihen tottuu nopeasti. Sitten kevyt aamiainen ja liikkumaan.
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen kiinnostaa
– Parhaina aikoina – tai pahimpina, hymyilee Esa – meni kaksi päivää viikosta Helsingissä.
– Olen tottunut siihen, että kun antaa itsestään jotakin yhteiseksi hyväksi, niin myöskin saa.
Kiiveri on ollut pitkään esimerkiksi EK:n yrittäjävaltuuskunnan jäsen. Hän on myös ollut mukana luomassa RT:n (Rakennusteollisuus ry) strategiaa, jonka mukaan tämä rakennusalan yritysten, elinkeinopoliittisten, teknisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja tähtää kestävämpään, saavutettavampaan ja parempaan elinympäristöön.
Yhteiskunnallisten asioiden hoitamista Esa Kiiveri harjoitteli jo nuorena miehenä ylöjärveläisissä lautakunnissa. Hän ei ollut niiden lautakunnan jäsenten joukossa, jotka avasivat esityslistakirjeensä tullessaan eteiseen. Kiiveri oli ottanut etukäteen asioista selvää, niinpä hän kykeni tekemään rakentavia ja asioita edistäviä ehdotuksia. ”Älä kysy mitä yhteiskunta voi antaa sinulle, vaan kysy mitä sinä voit antaa yhteiskunnalle”.
Vastuullisuus on sana, joka on ohjannut rakennusneuvosta hänen toimissaan. Sitä ennen ajattelemisen aikajanalla on harkinta. Johtaminen on vaikea laji. Pienemmissäkin firmoissa johtaja saattaa antaa häilyvän ja arvaamattoman kuvan itsestään. Kun Esa Kiiveri istuu pöydän takana ja kertoo yrityksestään ja sen toimintavoista, tulee mieleen vanha villin lännen sanonta: ”Hänen kanssaan voisi ratsastaa joen yli”.
Riskienhallinta avainasemassa
Suomi on viime vuosina elänyt kriisistä toiseen. Ensin pandemia, sitten toinen kauhistus, sota Euroopassa. Sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi 24.2. Ukrainaan, ei mikään ole entisellään. Energiapula on jo eteisessä, hinnat nousevat, rakennusaineiden saanti vaikeutuu, tarvikkeet kallistuvat ja inflaatio ja korot kasvavat.
– Asia koskettaa meitä rajusti niin yksittäisellä kuin yritystasollakin, pohtii Esa Kiiveri.
–Yksi kuluvan vuoden tärkeimmistä tehtävistä on riskienhallinnan jatkuva kehitystyö ja sen mukainen toiminta. Määritämme koko konsernille riskienhallinnan prioriteetit ja vastuut joihin sitoutua, jotta on helpompaa väistää suurimmat karikot.
Vuoden 2021 menestys kertoo, että yritys on vakaalla pohjalla. Lähes 140 miljoonan liikevaihdosta voitto oli yli 6 %. Organisaatio on selkeä, ja kun katsoo eri konserniyhtiöiden johtajien lausuntoja yrityksen omassa henkilökuntalehdessä, on nähtävissä voimakas sitoutuminen konsernin yhteisiin tavoitteisiin. Laatu, vastuullisuus ja yhteistyö ovat johtajien työlistalla kärjessä, olipa sitten kyseessä emoyhtiö Arkta Oy, Asuntorakentajat Arkta Rakennus Oy, Arkta Rakennus Oy, Arkta Reponen Oy, Arkta Rakennuskultti Oy, Arkta Kultti Oy tai betonielementtitehdas Arkta Laatuseinä Oy. Juuri nyt uuden Arkta Turku Oy:n toimitusjohtaja kävelee Aurajoen rantoja pohtien samoja asioita.
Puuta ja etäsähköä
Arkta rakentaa vihreän aallon harjalla, ja toiminta tähtää vähähiiliseen rakentamiseen. Kaikki talot suunnitellaan energialuokkaan A. Arkta on tiukasti mukana puutalorakentamisen kehittämisessä. Eräs merkittävimmistä alueista tällä saralla on Tampereen Vuores Lempäälän kainalossa. Arkta on rakentanut alueelle kuusi täyspuukerrostaloa, jotka muodostavat näyttävän kokonaisuuden. Talot on rakennettu puurankarunkoisina suurelementteinä. Välipohjina on käytetty ripalaattoja. Kaikki on puuta – hissikuilua myöten. Uudessa puukerrostalokorttelissa on 195 asuntoa.
Tampereen Koivistonkylässä Ilokkaanpuiston kuusi taloa saavat energiaa etätuotetusta sähköstä. Kun asiakas ostaa asunnon, hän omistaa myös osan Teiskon pelloilla sijaitsevasta aurinkosähkövoimalaitoksesta. Yhteistyökumppaneina Arktalla ovat sekä Tampereen kaupunki, että Tampereen Sähkölaitos ja VTT. Taloryppään energialähde on ensimmäinen laatuaan Euroopassa ja kuuluu sekä Tampereen kaupungin Kestävä Tampere 2030 ja EU:n Stardust – Horizon -ohjelmiin.
Tuhannen asunnon vuositahti
Arkta-konserni rakentaa noin tuhat asuntoa vuodessa. Lisäksi tulevat lukuisat julkiset tilat ympäri Suomenniemeä. Arkta Kultti Oy rakensi mm. vaativan laajennus- ja korjaushankkeen Vaasan Sähkö Areenalle, päiväkodin Helsinkiin ja edustus- ja koulutustila Villa Vasken Vaasan Vaskiluotoon. Arkta Rakennuskultti rakensi Espoon Leppävaaraan modernin koulurakennuksen, Espoon Kirkkojärven palkitun päiväkodin ja esimerkiksi koulu- ja päiväkotirakennuksen kahdessa vaiheessa.
Arkta Reposen työn tuloksena syntyi Vantaalle Euroopan suurin asuinkäyttöön tarkoitettu puukerrostalo. Hanke sai valmistuttuaan Suomen ympäristöystävällisimmän kerrostalon jaetun ensimmäisen palkinnon. Yli viidennes Arkta-konsernin rakennushankkeista on julkisia tiloja. Arkta Rakennuskultti Oy:n Tuusulaan rakentama Martta Wendelinin päiväkoti on saanut joutsenmerkin eräänä ensimmäisistä julkisista rakennuksista Suomessa.
Suomessa on noin 13 000 rakennusalan yritystä. TOP viiteensataan pääseminen on edellyttänyt ponnistuksia, harkintaa, viisaita päätöksiä ja hyvää yhteistyötä. Kaiken ohella tietysti myös erinomaista laatua ja sitä kautta asiakastyytyväisyyttä.
Talouselämä-lehti on koonnut Suomen suurimpien yritysten listaa vuodesta 1962 lähtien. Yritysten kuntoa mitataan ns. TE-luvulla, joka lasketaan yritykseen sijoitetun pääoman, omavaraisuusasteen, nettovelkaantumisasteen ja liikevaihdon muutoksen perusteella. Asteikko on 4–10. Arktan TE-luku on 9,8. Selvityksessä olleista yrityksistä vain 30: llä se oli korkeampi. Kaikkien keskiarvo oli 8,2.
TE-luku kertoo monista asioista, kannattavuudesta, rahoituksesta ja kyvystä kasvaa. Arkta kasvoi vuonna 2021 noin 21 prosenttia. Kun juttelemme Talouselämän uutisesta, satun katsomaan Esa Kiiveriin. Olisiko tämän rauhallisen ja harkitsevan miehen kasvoilla ollut hetken häive pienestä hymystä. Sen hän joka tapauksessa olisi ansainnut.
Kuvat: Juhani Vahtokari, Arkta-konserni
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 18.10.2022
