Kehysriihi lähestyy, Yrittäjiltä selväsanainen viesti hallitukselle: ”Sosiaaliturvan uudistamisesta ei saa tulla ikuisuusprojekti”
Yrittäjät pitää kehysriihtä hallituksen viimeisenä mahdollisuutena vastuulliseen talouspolitiikkaan.
Hallitus kokoontuu huhtikuun alussa kehysriiheen, jossa linjataan valtiontalouden keskeiset raamit seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Yrittäjät toivoo, että hallitus käynnistää pian sopeutusmenot muun muassa tehostamalla julkisen sektorin toimintaa.
– Menojen karsiminen tulee nostaa talouspolitiikan ykkösprioriteeteiksi. Kehysriihi on hallitukselle viimeinen mahdollisuus vastuulliseen talouspolitiikkaan. Pitää muistaa Ukrainan sodan keskellä, että terve talous on myös turvallisuuskysymys, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo.
Nykyiset, talouskasvusta kertovat luvut eivät Kuismasen mukaan kerro totuutta Suomen talouden parantuneesta kilpailukyvystä tai pidempiaikaisesta tuottavuuden lisääntymisestä.
– Viime vuoden ennakkotieto kansantalouden kasvusta, 3,5 prosenttia, on seurausta kansainvälisen talouden virkoamisesta, vuoden 2020 sukelluksesta ja osaltaan julkisten menojen lisäyksestä, hän perustelee.
– Ilo julkisyhteisöjen alijäämän parantumisesta vuodesta 2020 on vailla perusteita. Suhdanteisiin nojaava ja niitä voimistava kysyntää elvyttävä finanssipolitiikka ei korjaa talouden rakenteita.
Julkisissa menoissa riihen pääpainon tulee olla talouskasvun avittajissa eli tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostuksissa ja vihreän siirtymän vauhdittamisessa.
Lisää yrityskohtaista sopimista
Yrittäjät vaatii hallitukselta nykyistä vaikuttavampia työllisyystoimia. Tämän hetken toimenpiteet eivät luo riittävästi uusia työpaikkoja. Vaatimuslistalla on ansiosidonnaisen päivärahan enimmäisajan lyhentäminen ja päivärahan määrän porrastaminen rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi.
”Aivan liian moni parhaassa työiässä oleva on jäänyt työvoiman ulkopuolelle, mikä on inhimillinen murhenäytelmä.”
Mika Kuismanen
– Sosiaaliturvan uudistamisesta ei saa tulla ikuisuusprojekti. Aivan liian moni parhaassa työiässä oleva on jäänyt työvoiman ulkopuolelle, mikä on inhimillinen murhenäytelmä. Sosiaaliturvan kannustavuuteen panostaminen ei suoraan merkitsisi etujen leikkaamista, Kuismanen huomauttaa.
Työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen olisi hänen mielestään merkittävä tuottavuutta lisäävä ratkaisu.
– Yrityskohtaista sopimista pitää lisätä. Työpaikan osapuolien olisi voitava kaikissa yrityksissä halutessaan sopia myös työehtosopimuksesta poikkeavista palkkaus- ja työaikajärjestelyistä. Nämä sopimisen kiellot on poistettava lainsäädännöstä.
Oppisopimusjärjestelmää Yrittäjät haluaisi uusia siten, että palkkaus joustaa ja nousee, kun osaamista kertyy. Koulutuskorvaukset olisi mahdollistettava myös koulutussopimuksissa.
– Ulkomaalaisen työvoiman saatavuusharkinta on poistettava pikaisesti. Lisätään oleskelulupien käsittelyn resursseja ja automaatiota sekä laajennetaan kansallinen D-viisumi opiskelijoille, Kuismanen listaa.
– Nyt kannattaa lisätä vieraskielisten ammatillisten tutkintojen tarjontaa ja varmistaa maahan muuttaneiden kieli- ja yrittäjyyskoulutuksen riittävyys.
