YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Kellomekaniikan pioneeri: Malmin kentän lakkauttaminen ajaisi meidät pois Suomesta
Poliittinen prosessi Malmin lentokentän kohdalla on täysin käsittämätön, kritisoi lentokentän varassa toimiva yrittäjä.
Poliittinen vääntö Helsinki-Malmin lentokentästä varjostaa alueella toimivia yrityksiä.
Kentän kohtalo ratkaisee, joutuuko asemalla toimiva kelloalan yritys lopettamaan toimintansa Suomessa ja siirtymään ulkomaille.
De Motu Watches Oy on erikoistunut valmistamaan kelloja ilmailuympäristöön. Kellopaja rakentaa brändiään lujasti lentoaseman ympäristön varaan ja testaa kellojaan lentokentällä omilla lentokoneillaan. Sinne myös löytävät parhaiten yrityksen asiakkaat sekä eräät Keski-Euroopasta hankitut hienomekaaniset osat.
Näistä syistä Malmin kenttä on edellytys De Motu Watchesin toiminnalle Suomessa, toteaa toimitusjohtaja Markku Lehti.
– Pelko on olemassa, että tästä lähdetään. Suomesta ei löydy toista sellaista kenttää, mihin voisimme mennä. Tarvitsemme kaupunkikentän asiakkaiden ja brändin takia. Brändi vaatii, että voimme ylläpitää omaa koelentotoimintaa. Asiakkaamme tulevat meille usein omalla lentokoneella, Lehti listaa perusteita.
”Helsinki-Vantaa on byrokratian kehto”
Markku Lehden mukaan De Motu Watches tarvitsee ”lentokentän, jolla on nimeä”.
– Emme voi mennä mille tahansa lentokentälle keskelle korpea. Kentän on oltava historiallisesti merkittävä brändirakennuksen takia. Sen historiassa on oltava tapahtumia, joita voimme liittää brändirakennukseen. Tarvitaan ilmailuhenki, Lehti kiteyttää.
– Kauhava olisi loistava, siellä on hieno ympäristö ja merkittävä historia, mutta sijainti on meille huono. Asiakaskunta ei löydä sinne eikä tuotantoa voida pitää niin kaukana.
Kävisikö Helsingin kyljessä sijaitseva valtakunnan ilmailun lippulaiva?
– Helsinki-Vantaa on täysin poissuljettu, se on byrokratian kehto, siellä ei tapahdu mitään joustavaa toimintaa.
Helsingin kuntapolitiikasta on syntynyt huono kuva
Lex Malmi -nimellä kulkeva kansalaisaloite kentän pelastamiseksi on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Kansalaisaloite esittää Malmin tontin pakkolunastamista. Jos aloite ei mene läpi, Malmin kentän toiminta-aika päättyy vuonna 2019.
Malmin kohtalon monivuotinen käsittely on antanut Lehdelle huonon kuvan asioiden hoidosta Helsingissä.
– Prosessi on täysin käsittämätön, ei mitään logiikkaa. Näyttää siltä kuin päättäjillä olisi henkilökohtaisia etuja taustalla, Lehti äimistelee.
– Päätöksiä tehdään vastoin kenenkään halua ja ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.
Demokratia ei Lehden mielestä toimi lainkaan.
– On aivan sama ketä äänestää valtuustoon, vanha prosessi jatkuu. On kuin byrokratiaan eivät edes poliitikot pääsisi sisään. Joku byroo on tehnyt päätöksen, jota ei pysty muuttamaan.
– Jonkinlaista muutosta tähän tarvitaan. Helsinkiläiset eivät halua sulkea Malmia, mutta jollakin näyttää olevan se etu, että se suljetaan. Helsinki on taantumassa omituiseksi Neuvosto-kyläksi, Lehti ruoskii.
Puhtaasti ilmailuympäristöön kehitettyjä kelloja
De Motu Watches on tiettävästi kehittänyt ensimmäisenä maailmassa kiihtyvyys- eli G-mittarikellon, joka ilmaisee käyttäjäänsä kohdistuvan kiihtyvyyden. Laite ei ole Lehden mukaan vielä markkinoilla, vaan sen kehittely jatkuu.
– Kehittäminen on kallista ja monimutkaista. Projekti on kymmenen vuotta vanha, touhu ei ole nopeaa.
Puolentoista vuoden aikana kelloliike on tuonut tuotevalikoimaansa instrumenttikellojen sijasta parikymmentä puhtaasti ilmailuympäristöön soveltuvaa ajanilmaisinta.
– Niissä pääasia on toimintojen käytännöllisyys. Kun normaalisti valmistajat tekevät kelloja laajalle yleisölle, me kehitämme ja testaamme lentokentällä kelloja, jotka ovat nimenomaan ilmailuolosuhteissa helposti luettavia, ja niistä saa tarpeellisen tiedon.
Yrityksen tavoitteena kasvaa viidellä työntekijällä
Vuonna 2013 perustetulla, mutta tänä vuonna markkinoille tulleella De Motu Watches Oy:llä on palkkalistoillaan kolme työntekijää.
Näiden lisäksi kellosepät työskentelevät sivutoimisesti ja kaksi insinööriä on tukemassa kehitystoimintaa. Toimitusjohtajan mukaan vuoden loppuun mennessä yrityksen tavoitteena on työllistää kahdeksan henkilöä vakituisesti.
Juhani Ojalehto