Keski-Suomen Yrittäjien huomiot hallitusohjelman sote-osiosta

Keski-Suomen Yrittäjien hankinta-asiamies ja pitkän linjan sote-asiantuntija Veli Puttonen kävi läpi hallitusohjelman sote-osion ja antoi näkemyksenä ohjelman sisällöstä. Hän löysi kehuttavaa ja kehitettävää sekä antoi muutaman käytännön suosituksen. Kokosimme Puttosen huomiot listaksi.

Palveluiden saatavuus

• Yhteistyön (työterveyshuolto, YTHS, julkinen) ja toimintaprosessien kehittäminen on hyvä asia.  Työterveyshuollon organisointi pienillä alueilla haaste, toivottavasti yhteistyömalli auttaisi siihen. Julkinen puoli ei kuitenkaan saa ottaa monopoliasemaa.
• Julkisen puolen ja yksityisen puolen yhteistyön kehittäminen tulee hoitaa siten, ettei yksityinen puoli ole vain jonojen tai ruuhkahuippujen purkaja. Mietitään työnjakoa muutenkin, jotta toimitaan yhteistyössä eikä päällekkäin.
• Hoitoketjut suunnitellaan siten, että hyödynnetään suoravastaanottoja esim. fysioterapia ja sairaanhoitaja.
• Palvelusetelit ok, jos hinnoittelut ja sisällöt niissä realistisia. Palvelusetelien markkinointi pitää tapahtua jo alkuvaiheessa yhtenä hoitovaihtoehtona.
• Oman tuotannon ja ostopalvelujen hintojen vertailu edellyttää, että ne lasketaan oikein.
• Kela-korvausmallien jatkaminen ja kehittäminen on hyvä asia.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut

• Lapset ja nuoret tärkeä kohderyhmä. Palvelujen riittävyyden varmistaminen tärkeää, jossa yksityisen sektorin mukaan otto välttämätöntä. Keskeistä kuitenkin on löytää juurisyyt ja puuttua niihin.
• Porrasteinen hoitomalli on hyvä asia, kun palvelut määrittyvät tarpeen mukaan alentuvasti ja lisääntyvästi.
• Matalan kynnyksen perusteiden lisäksi tulisi kohottaa lähiverkoston huomiota ja tietoa tukea tarvitsevan henkilön tilanteesta, jolloin reagointi olisi ennakoivaa mahdollisimman alkuvaiheessa.

Kuntoutus

• Kehitetään suoravastaanottopalveluja ja yhteisvastaanotto esim. lääkäri ja fysioterapeutti.
• Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen kuntoutuksessa on hyvä vaihtoehto, kotitalousvähennyksen euromääriä voisi nostaakin.

Lapset, nuoret ja perheet

• Lapsiperhestrategiasuunnittelussa otettava huomioon tukipalvelut ja niiden riittävyys neuvolasta kouluihin.
• Myös yritykset voivat olla esim. palveluseteleiden avulla perheiden tukena.

Vammaisten henkilöiden palvelut

• Palveluntuottajat kehittävät hoitopolkuja vammaisille tarpeen mukaan.
• Vammaisten osallistumismahdollisuuksia työelämään kehitetään.
• Räätälöidyt suorahankinnat kuulostavat käsitteenä oudolta ja jopa hankintalain vastaiselta.

Yksilölliset ja tarpeenmukaiset ikäihmisten palvelut

• Hoitotyön tarpeen määrittelyssä käytetään jatkossa oikeasti tuentarpeen mittareita, joihin perustuen työmäärä ja henkilömitoitus lasketaan, eli harkitaan kiinteistä mitoituksista luopumista.
• Yhteisöllisen asumisen (vrt. entinen palveluasuminen) käyttöönotto on hyvä asia, mutta sitä ei saa käyttää tehostetun palveluasumisen korvaajana.
• Teknologian hyödyntäminen ok, haasteena se miten lasketaan sen käytöstä saatava henkilöstömitoitussäästö. Edellyttää luotettavien laskentamallien tuottamista.
• Perhehoitoon resurssi- ja osaamismääritykset.

Omaishoito

• Hyviä kehityskohteita kaikki ohjelmassa esitetyt.
• Mahdollistetaan omaishoitajan ja hoidettavan osallistuminen yhteisille lomajaksoille.

Turvallinen ja vaikuttava lääkehuolto

• Alueellisen lääkehoidon turvaaminen eli apteekkipalvelut koko hyvinvointialueella.
• Palvelusetelit esim. lääkkeiden jakelupalveluun.

Tutkimus ja TKI

• Kumppanuusyhteistyö järkevää.
• Tavoitteena konkreettiset uudet menetelmät käytäntöön asti huomioiden asiakkaan tarpeet.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen

• Tietosuojaesteiden minimointi.
• Yhteydet tietojärjestelmien välillä, vältetään päällekkäiset kirjaamiset ja saadaan työaikasäästöä, viestintä nopeutuu.
• Ennaltaehkäisyyn panostus tuo merkittävät säästöt, edellyttää laajaa yhteistyötä.
• Porrastus eli kohdentaminen järkevästi suoravastaanottoon.
• Kumppanuudesta hyvä esimerkkejä Palveluntuottajien vaikuttamistoimielin ja TKKI-neuvottelukunta Keski-Suomessa.
• Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tärkeä asia, johon tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä, nyt nostettu liikunta mutta tarvitaan muutakin.

Koordinaation vahvistaminen ja palveluiden integraatio

• Myös yksityiset palveluntuottajat mukaan työn- ja vastuunjakoasiaan.
• Poikkeusolojen vastuunjaot sopimuksissa kirjattu melko hyvin, täsmennystä?

Monituottajuus

• Kaikkien osaamista tarvitaan, eli ok määritys.
• Tärkeää tietysti määrittää työnjako ja kuinka paljon resursseja keneltäkin halutaan.
• Hankintaosaamisen lisääminen, markkinavuoropuhelu ja osittaminen ok.
• Kustannuslaskentaan mallit, joilla voi verrata yksityisen ja julkisen puolen suoritekustannuksia.
• Avointen laskentakalkyylien käyttöönotto.
• Sopimuksenaikaisten hinnoittelumallien kehittäminen.
• Yritysvaikutusten arvioinnin käytön lisääminen.

Valvonta

• AVI:n/Valviran ja hyvinvointialueen valvonnan roolit selkiytettävä ja mahdolliset päällekkäisyydet poistettava.
• Hyvä jos käytännöt muuttuvat yhdenvertaisiksi maantieteellisesti ja yksityinen vs. julkinen.
• Palveluiden järjestäminen hakee yhtenäistämistä vielä hyvinvointialueiden sisälläkin.

Rahoitusmallin muutokset

• Nykyinen kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoitus ei kannusta riittävästi, myös hyvinvointialueen rahoitettava omalta osaltaan hyteä riittävästi.
• Luodaan konkreettista kehittämistä ja hankkeita, pilotoidaan ja testataan niitä alueilla.

Lisätiedot: Veli Puttonen, hankinta-asiamies, Keski-Suomen Yrittäjät, p. 0500 646 793