Korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyyshalukkuus kasvanut – Varsinais-Suomessa tehdään tiivistä korkeakouluyhteistyötä

Nyt 34 prosenttia opiskelijoista ilmoitti olevansa halukas toimimaan yrittäjänä valmistumisensa jälkeen. Vuonna 2019 vastaava luku oli noin 31 prosenttia. Yrittäjänä jo opiskeluaikana toimivien opiskelijoiden osuus on pysynyt kutakuinkin ennallaan eli noin kolmessa prosentissa.

Varsinais-Suomen Yrittäjät on tehnyt pitkään yhteistyötä alueen korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa.

– Tiivis yhteistyö koulutuskumppaneidemme kanssa edistää alueemme yrittäjien osaamista ja hyvinvointia, koulutus- ja osaamisasioiden päällikkö Johanna Vainio Varsinais-Suomen Yrittäjistä sanoo.

– Kun teemme yhteistyötä eri oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa ja vaikutamme samalla alueen koulutustarjontaan niin, että se vastaa mahdollisimman pitkälle yrittäjiemme tarpeisiin.

Koulutuskumppaneiden kanssa tehtävä yhteistyö voi tarkoittaa myös esimerkiksi yrittäjien edustusta erilaisissa oppilaitosten toimielimissä, mutta myös kumppanuutta tai osatoteuttajan roolia erilaisissa hankkeissa.

Opiskelijabarometrin mukaan yrittäjyyshalukkuudessa ei ole merkittävää eroa ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden välillä. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat haluavat yrittäjäksi keskimääräistä muita enemmän. Heillä myös yrittäjänä jo toimiminen on yleisempää kuin muilla.

Koulutusalakohtaisessa tarkastelussa korostuvat palvelualojen sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden muita suuremmat luvut. Sukupuolen mukaisessa tarkastelussa korostuvat miesten vastaukset sekä yrittäjyyshalukkuudessa että yrittäjänä jo toimimisessa. Ruotsia tai muita kieliä äidinkielenään puhuvilla molemmat luvut ovat suurempia kuin suomenkielisillä. Peräti viisi prosenttia ruotsia tai muuta kieltä äidinkielenään puhuvista vastaajista ilmoitti toimivansa yrittäjänä, kun luku suomenkielisillä oli vain kaksi prosenttia.

Suurimpia syitä yrittäjyyshalukkuuteen ovat mahdollisuus päättää itsenäisesti työstä, mahdollisuus toteuttaa itseään ja työaikojen vapaus. Tärkeimpiä syitä sille, että opiskelija ei haluaisi työskennellä yrittäjänä, ovat yrittäjyyteen liittyvät taloudelliset riskit, yritysidean puute ja yrittäjän työmäärä.

– Onkin tärkeää monin tavoin vaikuttaa yrittäjyyden esteiden purkamiseen sekä luoda entistä myönteisempää mielikuvaa yrittäjyydestä, koulutusasioiden asiantuntija Marja Vartiainen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Yksi käytännön esimerkki korkeakoulujen yrittäjyysyhteistyöstä eri alueilla ovat esimerkiksi yrittäjyyden professuurit useissa yliopistoissa, kuten Oulussa, Turussa ja Vaasassa.

Näin kysyttiin:

1. Opiskelijayrittäjyyttä ja yrittäjyyshalukkuutta selvittävät kysymykset olivat osa opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen toteuttamaa Opiskelijabarometria.
2. Valtakunnallisen tiedonkeruun kohderyhmänä olivat kaikki Suomessa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevat, pois lukien Poliisiammattikorkeakoulu ja Maanpuolustuskorkeakoulu.
3. Sähköinen kyselylomake lähetettiin 9.2.–9.3.2022, tutkimuskutsua levittivät korkeakoulut ja opiskelijajärjestöt.
4. Vastaajia oli yhteensä 5023. Aineisto on painotettu sukupuolen, äidinkielen, korkeakoulusektorin ja tavoitetutkinnon tason mukaan.

_{Turussa sijaitsee kaksi yliopistoa, suomenkielinen Turun yliopisto ja ruotsinkielinen Åbo Akademi. Maakunnassa toimii myös neljä ammattikorkeakoulua: Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Diakonia ammattikorkeakoulu. Varsinais-Suomen Yrittäjät on tehnyt kumppanuussopimuksen Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Åbo Akademin kanssa. Myös Humanistinen ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä.}