YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Korona on ollut perinteisen perhefirman kovin koettelemus
Vaatekauppias Pekka Koiso myöntää koronan olleen hänen yrittäjähistoriansa ylivoimaisesti pahin paikka. Ihmiset katosivat katukuvasta ja kaupasta kuin salamaniskusta, ja poikkeusaika kesti lopulta useamman vuoden. Varsinaista luovuttamista Pekka tai hänen yhtiökumppaninsa ja siskonsa Saila Laranne eivät kuitenkaan missään vaiheessa pohtineet. Ja mikä parasta, nyt näyttää paljon paremmalta.
Pekka Koisolla on peruutuspeilissä jo sen verran monta yrittäjävuotta, että sukupolvenvaihdoksen toteuttamisvuosi on tarkastettava. Ja sieltähän se yrittäjän työpisteeltä löytyy erään kuvan pokan takaa. Se oli 1998. Työnteon perheyrityksessä Pekka tosin oli jo aloittanut edellisellä vuosikymmenellä.
– 1986 minä tänne tulin, heti kun olin saanut opiskelut pakettiin, Koiso muistelee.
Se, että Pekka ylipäätään jatkoi perheyritystä, alkoi kuulemma kehkeytyä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi jo pikkupoikavuosina.
– Kyllä se aika selvä minulle oli. Eli kai minussa sen verran luovaa hulluutta oli. Ja toisaalta muotikin kiinnosti, Pekka Koiso muistelee.
Hän korostaa, että hänen vanhempiensa puolelta uravalintaan ei patistettu.
– Ei minua eikä siskoani, Pekka toteaa ja viittaa siis yrityskumppaniinsa, siskoonsa Saila Laranteeseen.
– Ja siis hyvä niin. Väkisin ei yrittäjäksi kannata alkaa. Sama pätee myös meidän jälkikasvuumme, Pekka Koiso tuumaa.
Sisarusten yhteistyö soljuu sujuvasti
Koiso on tosiaan sisarusten johtama yritys. Saila on kaksikosta tuoreempi tulokas, sillä Saila aloitti työt perheyrityksessä 1995. Entä miten yhteistyö sisarten välillä toimii?
– Mielestäni hyvin. Toki me olemme yhteenkin ottaneet, mutta enimmäkseen olemme samoilla linjoilla ja keskustelemme kyllä paljon, Pekka kertoo.
Ja toki kahden yrittäjän mallista apua oli myös esimerkiksi koronan painaessa päälle.
– Kyllähän se, että omistajia on kaksi, helpottaa merkittävästi. Ja hyvä on sekin, että päätettävistä asioista saadaan aina kahden ihmisen mielipide, hän kertoo.
T-paidat pitää hakea tulevaisuudessakin toisaalta
Aivan Tampereen maantieteellisessä ytimessä, Keskustorin kupeessa sijaitsevan Koison valikoima on sanalla sanoen kattava. Huoneesta toiseen vastaan tulee niin pukuja, irtotakkeja, housuja, paitoja, päällystakkeja kuin myös asusteita, kuten solmioita tai kaulahuiveja. Toimitusjohtaja Pekka Koison mukaan linjanveto onkin, että heiltä löytyy kaikki ”raskaampaan pukeutumiseen” liittyvä.
– Farkkuja, huppareita tai t-paitoja meiltä sen sijaan ei saa, hän huomauttaa.
Eikä saa jatkossakaan, vaikka työpukeutumisessa onkin koko ajan menty kevyempään suuntaan.
– Lähinnä muutos on siinä, että puvun sijaan käytetään irtotakkia. Ylipäätään suunta pukeutumisessa on kulkenut casualin suuntaan, Pekka huomauttaa.
Tänä päivänä yritys on keskittynyt pelkästään miesten vaatteisiin.
– Olen aina pitänyt vaatemaailmaa kiinnostavana, ehkä siitä syystä, että se muuttuu koko ajan, kuten tietysti myös markkinat, Pekka vastaa. Ja vaikka miesten vaatteiden osalta muutos onkin hillitympää kuin naisten vaatteilla, elää muoti tälläkin puolella vahvasti.
– Jos nyt miettii esimerkiksi 80–90-lukujen taitetta, kun oli leveää hartiaa ja väljää housua, niin aika kaukana se on tämän päivän malleista, hän huomauttaa.
Taantumia moneen junaan
Aloittipa laskennan sitten siitä vuodesta 1986 tai yrittäjävuodesta 1998, pitkän aikaa Pekka on valitsemaansa alaa saanut katsella. Sen verran paljon, että se tarjoaa jo perspektiiviä talouden ylä- ja alamäkiin. Pekka on ehtinyt nähdä niin 90-luvun Suomen synkän laman, 2008 alkaneen finanssikriisin kuin nyt sitten koronankin.
Pekka Koison mukaan vaatekauppa on perinteisesti jälkisyklinen, eli siis toimii vähän jälkijunassa esimerkiksi teollisuuden jälkeen. Käytännössä taloushäikkä näkyy ensin teollisuudessa, ja vaikuttaa sitten vasta vähän myöhemmin vaatteisiin kohdistuvissa ostopäätöksissä.
– Sama tietysti toimii myös noususuhdanteessa, hän kertoo.
Kysymykseen siitä, mikä taantumajaksoista on ollut hankalin, Pekka ei mieti vastaustaan sekuntiakaan.
– Kyllä tämä korona on ollut aivan ylivoimainen. Ei näitä edeltäviä lamoja ja laskusuhdanteita voi mitenkään koronaan verrata. Vaikka silloinkin oli hiljaisempaa, niin eihän kysyntä kokonaan pysähtynyt, Pekka huomauttaa. Nyt pysähtyi.
– Äkkiä ihmisiä ei vaan ollut missään. Ja se kaikki tapahtui hyvin nopeasti. Juuri juttelin erään pitkään toimineen kauppiaan kanssa, joka sanoi mielestäni osuvasti, että 90-luvun lamahan oli tähän verrattuna aivan alakoulu, hän toteaa.
Kuten viruksen virallinen nimikin, Covid-19, kertoo, Aasiassa virushan tunnistettiin Kiinassa jo vuoden 2019 lopulla. Suomessa ja muualla maailmassa se alkoi kuitenkin nostaa päätään seuraavan vuoden alkupuolella.
– Ihan samalla logiikallahan esimerkiksi Afganistanin sota tuntuu ihan erilaiselta kuin nyt, kun sodan toisena osapuolena on naapurimaa, Pekka Koiso huomauttaa.
Vaikea tilanne ei jättänyt yrittäjälle paljon vaihtoehtoja.
– Kulut alas, eipä siinä muuta auttanut kuin laittaa lomautukset päälle, Pekka muistelee.
Vesivahinko kruunasi hirmuvuoden
Ovia Koiso ei kuitenkaan missään vaiheessa pandemiaa laittanut säppiin. Tai siis ainakaan koronan takia. Sillä aivan kuin pandemia itsessään ei olisi ollut tarpeeksi suuri riesa, samaan syssyyn, keväällä 2020 Koison tiloissa koettiin myös iso vesivahinko, jonka takia oltiin sitten pakkotauolla kaksi ja puoli kuukautta. Ja kuten Murphyn lakiin uskovat osaavat aavistaa, tietysti tämä jakso osui sitten kesä- ja heinäkuuhun, jolloin se koronatilanne oli parempi.
– Me missattiin sekä kesä- että heinäkuu aivan täysin. Kokonaisuutena voin sanoa, että vuosi 2020 oli oman urani ehdottomasti pahin, mies kertoo.
Vesivahinkoihin apua toi tietysti vakuutus, mutta muuten tilanne oli tukala. Toisaalta kumpikaan yrittäjistä ei missään vaiheessa nähnyt luovuttamista vaihtoehtoina.
– Olemme siskoni kanssa sen verran sitkeitä, että emme me oikeastaan missään vaiheessa sitä vaihtoehtoa miettineet. Kai se kuitenkin auttoi, että väliin tuli niitä valopilkkujakin. Esimerkiksi vesivahinkokesällä se elokuu olikin sitten ihan hyvä, Pekka Koiso muistelee.
Rasittavaa ravaamista
Kovin raskasta epävarmuus huomisesta kuitenkin oli.
– Ja eritoten se, että kokonaistilanteessa soudettiin ja huovattiin niin pitkään. Kyllähän meillä kaikilla silloin kesällä 2020 oli kuvitelma, että syksyllä on sitten paremmin. Ja kun syksy alkoi, niin rajoitteet alkoivat melkein välittömästi, Koiso kertoo ja huomauttaa, että samaa tätä rataa jatkettiin sitten vielä melkein kaksi vuotta.
Koronan vaikutus oli kokonaisvaltainen. Kun teatterit, pikkujoulut ja oikeastaan kaikki juhlapukeutumista vaatinut tekeminen oli tauolla, oli selvä, ettei vaatekaupan käynyt kovinkaan tiuhaan.
– Aika harva kotiin erityisesti pukeutuu, Pekka huomauttaa. Se, että etätöistä on palauduttu nyt massoittain takaisin työmailla, on puolestaan näkynyt kaupassa positiivisesti.
– Eipä taas töihin Crocseilla ja verkkareilla moni mene, Pekka sanoo.
Helpotuksen huokaus
Kuluva vuosi onkin ollut ensimmäinen normaali hyvään toviin.
– Kyllä minä näkisin, että nyt ollaan suhteellisen normaalilla tilalla. Hienoa on, että joka päivä ei tarvitse miettiä, että tulinko tänne turhaan, Pekka Koiso huomauttaa ja katsoo nyt lähitulevaisuuteen kaikin puolin optimistisen okulaarien läpi.
Pekka Koison mukaan kuluva kesä on ollut hyvä todiste siitä, että ihminen on sosiaalinen eläin.
– Älypuhelimet ja etäyhteydet ovat kiva asia, mutta viimeistään viime kesä osoitti, että onhan se välillä tärkeää kavereidenkin kanssa päästä näkemään ja tapaamaan, hän kertoo.
Parhaillaan liikkeessä odotellaan myös pikkujoulukauden alkamista – sitäkin pitkästä aikaa.
– Kolme vuotta sitten on viimeksi pikkujouluja pidetty, Koiso muistuttaa.
Tällä hetkellä uhkakuvana on koronan sijaan lähinnä Putinin aloittama sota sekä sen vaikutukset esimerkiksi energian hintaan.
– Osa varmasti miettii sitä tulevan talven sähkölaskua, joka voi tehdä kuluttajista ainakin varovaisempia, Koiso kertoo.
– Toisaalta tekstiili ei nyt ole kuitenkaan mikään jätti-investointi, kuten asunnonvaihto tai isompi remontti, hän huomauttaa.
Näin kulkee vuosi
Pekka Koiso toivoo, että kaupanteossa päästään nyt palaamaan totuttuun vuosikausirytmiin. Sesongit kun ohjaavat hyvin vahvasti kuluttajan toimintaa. Niin ja kelit tietysti myös.
– Esimerkiksi tammi- ja helmikuun myynti riippuu keleistä. Kylmä, kunnon talvi on myynnin kannalta hyvä, mutta tälle talvelle sellaista ei oikein uskalla toivoa, Pekka kertoo.
Ensimmäinen vuoden todellinen sesonki käynnistyy huhti–toukokuussa, jolloin moni aloittaa valmistautumisen juhlakauteen. Tästä nimittäin alkaa valmistujaisjuhlien, häiden ja rippijuhlien putki. Seuraava aalto ajoittuu sitten kesälomien päätteeseen ja siihen, että töihin palaajat käyvät päivittämässä vaatekaappiaan. Hyvää sysäystä syyskauteen tuo myös pikkujoulukausi, joka tuo vaatekauppoihinkin oman mukavan mausteensa. Sen sijaan monissa yrityksissä merkittävän osan tilistä tekevä jouluaika on Koisolla yksi vuoden hiljaisimmista ajanjaksoista.
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 18.10.2022
Ville Kulmala
