Koronakriisin vaikutukset yrityksiin Etelä-Pohjanmaalla

Joka kolmannella eteläpohjalaisella yrityksellä myynti tai asiakkaiden määrä ei ole vähentynyt

Koronakriisin vaikutuksista yrityksen liiketoimintaan kysyttäessä 33 % vastaajista oli sitä mieltä, että myynti tai asiakkaiden määrä ei ole vähentynyt. 41 % vastaajista kertoi myynnin vähentyneen enintään 30 prosentilla. 2 % vastaajista kertoi, että myyntiä ei ole tällä hetkellä ollenkaan.

– Suomen Yrittäjien maaliskuussa teettämän valtakunnallisen kyselyn mukaan 46 % vastasi, että myynti tai asiakkaiden määrä ei ollut vähentynyt ollenkaan, joten Etelä-Pohjanmaan osalta ollaan hieman heikommassa lukemassa. Kun katsotaan niitä yrityksiä, joilla myynti on pudonnut yli 30 prosenttia, ollaan suurin piirtein samoissa lukemissa kuin valtakunnallisesti, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Heikki Risikko selventää.

Alueemme yrittäjät saaneet muuta maata enemmän helpotuksia toimitilavuokriin

12 % vastaajista kertoi saaneensa helpotuksia toimitilavuokriin, kun taas valtakunnallisesti vastaava lukema oli vain 8 %.

– Etelä-Pohjanmaa on yrittäjähenkistä aluetta ja täällä vahva tahtotila on ollut pitää yritykset pystyssä. Täällä moni vuokranantaja on ymmärtänyt vuokralaisen ahdingon ja sopinut erinäisistä maksujärjestelyistä, että pahimman yli päästään. Moni vuokranantaja on yrittäjä itsekin, joten itsestään selvää ei ole ollut sekään, että heillä olisi varaa joustaa, Risikko pohtii.

Veroja ja eläkemaksuja lykätty vähemmän, maksuvaikeuksia tullut muuta maata enemmän

13 % yrityksistä oli lykännyt verojen tai eläkemaksujen maksamista, mikä on prosenttiyksikön vähemmän kuin valtakunnan tasolla.

Tulevaisuudessa verojen ja eläkemaksujen lykkäämistä kokee tarvitsevansa 9 % vastaajista, mikä on myös pari prosenttia valtakunnallista tasoa pienempi.

Maksuvaikeuksiin kertoo ajautuneensa alueellamme 22 % vastaajista. Valtakunnallinen lukema oli 15 %.

– Moni eteläpohjalainen yrittäjä on tottunut selviämään yksin eikä koe luontaiseksi lykätä maksuja, vaikka tarvetta ehkä olisi. Mikäli tilanne näyttää tukalalta, kannattaa sopia ja pyytää lisää maksuaikaa. Maksujärjestelyistä sopiminen on helpompaa kuin maksuvaikeuksista eroon pääseminen eikä verottajankaan intresseissä ole kaataa toimivaa yritystä, Risikko rohkaisee.

Yli puolet uskoo liikevaihdon pysyvän ennallaan

Kyselyssä kysyttiin liikevaihdon kehittymisestä seuraavan kahden viikon aikana verrattuna normaaliaikaan. 54 % vastaajista uskoi liikevaihdon pysyvän ennallaan ja 16 % uskoi sen jopa kasvavan.

– Reilusti yli puolet vastaajista kokee, että liikevaihto pysyy ainakin ennallaan normaaliaikaan verrattuna. Tämä tietysti antaa toivoa siitä, että ollaan menossa parempaan suuntaan, mutta ei tässä silti ole vielä riemun kiljahduksiin varaa. Meidän on yrittäjäjärjestössä jatkettava töitä sen eteen, että tuet olisivat toimivia ja oikea-aikaisia, jotta mahdollisimman moni yritys voisi jatkaa toimintaansa, Risikko toteaa.

Suurilta irtisanomisilta vältytty

20 % vastaajista kertoi, että heidän yrityksessään on jouduttu ryhtymään lomautuksiin. Se on prosenttiyksikön vähemmän kuin valtakunnallisesti.

Irtisanomisiin on joutunut ryhtymään 5 % vastaajista alueellamme. Valtakunnan tasolla vastaava lukema on 7 %.

– Alueellamme yrittäjät haluavat pitää kiinni hyvistä työntekijöistään eikä heidän kustannuksellaan lähdetä ensimmäiseksi hakemaan säästöjä vaikeassakaan tilanteessa. Koko maan tulostakin peilaten vaikuttaa ainakin tällä hetkellä siltä, että suurilta irtisanomisilta on onneksi vältytty, Risikko sanoo.

Vain joka viides hakenut yrittäjän työttömyysturvaa

Koronakriisin myötä yrittäjät ovat nousseet ensimmäistä kertaa Suomen historiassa työmarkkinatuen piiriin ilman, että yritystä tarvitsisi lopettaa.

– Ennen koronaa yrittäjä on voinut pääsääntöisesti saada työttömyysturvaa vain, jos lopettaa yritystoiminnan. Tämä väliaikainen muutos on ollut erittäin tarpeellinen, sillä monen yrittäjän taloustilanne on vaikeutunut dramaattisesti koronan vuoksi, Risikko kertoo.

Kyselyyn vastanneista 20 % kertoi hakeneensa yrittäjän työttömyysturvaa, 5 % ei ollut vielä hakenut, mutta aikoi hakea ja 75 % kertoi, ettei aio hakea työttömyysturvaa.

– Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että yrittäjän päätoiminen työskentely on päättynyt tai yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukaudessa. Jos jompikumpi näistä täyttyy, kannattaa työmarkkinatukea hakea, Risikko sanoo.

Koronakriisistä selvitäkseen 38 % vastaajista ilmoitti tarvitsevansa suoraa julkista tukea.

– Kustannustuen kolmas hakukierros on auki 23.6 asti ja tällä hetkellä näyttää, että se toimii edeltäjiään paremmin etenkin yksinyrittäjien ja pienten yritysten kohdalla. Nyt myös 1.1.2020 jälkeen perustetut yritykset ovat tuen kolmannella kierroksella erilaisessa asemassa kuin aiemmin. Kustannustuen lisäksi myös sulkemiskorvaus on nyt haettavissa. Enintään 49 henkilöä työllistävä yritys voi saada sulkemiskorvausta, kun sen toimitilat on suljettu tilapäisesti asiakkailta lain määräyksen tai viranomaisen päätöksen mukaisesti. Sulkemiskorvaus koskee ravintoloita ja muita ravitsemisyrityksiä sekä esimerkiksi liikunta- ja urheilutiloja, kuntosaleja, kylpylöitä ja sisäleikkipuistoja, Risikko selventää tämänhetkisiä tukimahdollisuuksia.

Näin kysely tehtiin:

Tiedonkeruu tehtiin 15.4.-5.5.2021 välisenä aikana.

Kyselyyn vastasi 183 eteläpohjalaista yrittäjää. Vastaajista 63 % oli yrityksensä ainoita yrittäjän asemassa olevia, 34 %:lla oli 3–4 yhtiökumppania ja 3 %:lla oli enemmän kuin neljä yhtiökumppania.

Vastauksia saatiin kattavasti monen kokoisista yrityksistä, sillä vastaajista 36 % oli yksinyrittäjiä, 17 % työllisti itsensä lisäksi yhden henkilön, 24 % 2–5 henkilöä, 9 % 6–10 henkilöä, 7 % 11–19 henkilöä, 6 % 20–49 henkilöä ja 1 % 50–249 henkilöä.

Myös toimialat olivat kattavasti edustettuna vastauksissa. Vastaajista 20 % ilmoitti toimialakseen muun palvelutoiminnan, 17 % tukku- ja vähittäiskaupan, 13 % teollisuuden, 10 % sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalvelut, 9 % matkailu-, majoitus- ja ravitsemistoiminnan (mukaan luettuna tapahtuma- ja ohjelmapalvelut), 6 % rakentamisen, 4 % hallinto- ja tukipalvelutoiminnan, 2 % kuljetuksen ja varastoinnin, 2 % kiinteistöalan toiminnan ja 17 % ilmoitti toimialansa olevan edellä mainitun listan ulkopuolella.