YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Koronakriisistä on osattava tulla oikealla tavalla ulos
Suomalaiset ovat suoriutuneet koronataistelusta hienosti. On kunnioitettu rajoituksia, suojattu toista omalla suojautumisella, pidetty maskia, pesty käsiä, kylvetty käsidesissä. Suurin osa on ottanut rokotteen heti, kun se on ollut mahdollista. Pian kaikilla halukkailla on kaksi annosta.
Ennen kaikkea tämän kaiken keskellä on pidetty etäisyyttä jo puolitoista vuotta. Se on ollut tarpeen, mutta eristäytymisellä on sivuvaikutuksia, jotka vaikuttavat ihmisiin ja yrityksiin eri tavoin. Eristäytyminen tuo toiselle aikaa liikkua ja pitää huolta läheisistä, toisen se syöksee vakaviin elämänhallintaongelmiin. Osa ihmisistä on kärsinyt erittäin paljon, ja seurauksia joudutaan paikkaamaan pitkään. Osa yrityksistä ja toimialoista on edelleen syvässä taantumassa, vaikka talous kokonaisuutena nousee. Taloushuolet harvoin parantavat hyvinvointia.
Korona on ollut myös kehittämisen tilaisuus. Toimintaa on uudistettu yrityksissä ja asiakkaita on opittu kohtaamaan verkossa, samoin on panostettu johtamiseen. Uutta liiketoimintaa, työtä ja tuottavuuden kasvua syntyy. Kriisi on opettanut paljon hyvää. Liikkuvuus verkossa ei kuitenkaan korvaa ihmisten vapaata liikkuvuutta tai elinkeinonvapautta. Se on tullut selväksi.
Suomi on hoitanut koronakriisiä kokonaisuutena verrattain hyvin, mutta osataanko kriisistä tulla ulos? Syyskausi on käynnistynyt sekavien ohjeistusten ja poliitikkojen sekä viranhaltijoiden nokittelulla. Kukaan ei tiedä, mitä milloinkin saa tehdä ja missä. Sekavuuden voi hyväksyä poikkeustilanteissa uuden ja tuntemattoman keskellä. Tällä hetkellä tilannetta on vaikea hyväksyä. Se tuntuu jopa kiusaamiselta ja rapauttaa luottamusta huolestuttavalla tavalla. Yrittäjälle puolitoista vuotta ilman tuloja on niin paljon, että tilanne käy mahdottomaksi.
Onnistumista kriisin hoidossa pitää rokotekattavuuden edetessä alkaa mitata exitin mittareilla: liikevaihdon, työllisyyden, tuottavuuden kasvulla sekä yritysten tuloksentekokyvyllä. Kun verokertymä kasvaa ilman verojen kiristyksiä, ollaan julkisen talouden tulopuolella hyvällä uralla.
Menopuolella Keski-Suomessa on mahdollista tehdä hyviä omia ratkaisuja panostamalla monituottajamalliin tulevassa sotessa. Hoivavelkaa on paljon, julkinen sektori ja yritykset tarvitaan kaikki hoitamaan sitä pois. Hallitus ajaa julkisvetoista palvelujen tuotantomallia, mutta hyvinvointialueen päättäjillä on sananvaltaa oman alueensa ratkaisuissa. Edessä ovat siis tärkeät vaalit jälleen tammikuussa.
Kirjoittaja on Keski-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Sanna-Mari Jyräkoski.
Kirjoitus on julkaistu 30.8. sanomalehti Keskisuomalaisessa.
