Korttelihoivaa tarjoavassa Violassa ei ole jouduttu voivottelemaan työvoimapulaa

Vuonna 1994 perustetusta Viola-kotiyhdistys ry on tänä päivänä myös merkittävä työllistäjä. Vakituisia työntekijöitä sillä itsellään on noin 80, ja kun mukaan lasketaan vielä kaikki sijaisuuksia ja keikkatyötä tekevät, luku nousee yli 120 henkeen. Vaikka työvoimapula on nyt Suomessa tapetilla Viola-kotiyhdistyksellä henkilöstöstä asia ei ole ollut ongelma. Hoivatoimija on ylpeä saavuttamastaan asemasta Yhteiskunnallisena Yrityksenä, joka tarkoittaa, että yritys on työllistänyt myös heikommin työllistyviä ihmisiä.

Viola-kotiyhdistys ry tuottaa varsin monitasoisia palveluita. Heiltä löytyy yhteisölliset asumispalvelut, kolme tehostetun palveluasumisen asumisen ryhmäkotia, lähitori- ja päivätoimintapalvelut, kuntoutus-, kotihoitopalvelut sekä ravintolapalvelut. Kaikki toimintayksiköt sijaitsevat Tampellan alueella, jonka vuoksi toiminnasta on käytetty myös termiä ”palvelukorttelitoimija”.

– Se kuvaa varsin hyvin ajatusta. Jos asut tässä meidän palvelualueemme sisällä, säteilemme palvelua alueella asuvien ikäihmisten koteihin, määrittelee henkilöstöpäällikkö Elina Konsala.

Palvelu ja tarpeet kohtaavat

Tehostetun palveluasumisen yksiköitä on kolme, ja lisäksi Viola-kodissa on palveluasumisen yksikkö. Käytännössä ikäihmiset asuvat vuokrasuhteessa, ja jokaiselle heistä tehdään räätälöity hoito- ja palvelusuunnitelma, jonka mukaisesti apua saa.

– Ensi alkuun tähän voi kuulua turva-apu ja yksittäiset hoiva-avut, mutta hoivan tarpeen lisääntyessä siihen voidaan liittää uusia palveluita, henkilöstöpäällikkö kertoo.

Käytännössä ryhmäkotiin muutetaan siinä vaiheessa, kun avuntarvetta alkaa olla säännöllisesti yöaikaan tai esim. muistisairauden vuoksi kotipalveluasumisessa ei voida enää taata turvallista asumista teknologiankaan tuella.

Monenmoista osaamista

Koska toimipisteitä on useampia ja asiakkaista löytyy myös enemmän tukea tarvitsevia, tarvitaan koko paletin pyörittämiseen melkoinen määrä käsipareja. Vielä kun ei ole teknologian kehitys tai digitalisaatio edennyt sille asteelle, että hoivatyön tekisi ihmisen sijaan kone. Luultavasti hoiva-alan työt ovat niitä, joissa työtä tekeviä käsiä tarvitaan jatkossakin. Koska Konsala vastaa koko Viola-kotiyhdistys ry:n henkilöstöhallinnosta, hän puhuu itselleen tutusta aiheesta esitellessään tiimejään.

– Enemmistö henkilöstöstä on lähihoitajia, mutta lisäksi meillä on töissä sosionomeja, geronomeja, sairaanhoitajia, hoiva-avustajia sekä fysioterapeutti, Konsala listaa.

Useampi ravintola-alan ammattilainenkin löytyy, sillä yritys hoitaa ravintolapalvelutkin oman porukan voimin keskuskeittiöperiaatteella.

– Meillä on keskuskeittiö ja ravintola, ja täältä toimitetaan ruoka meidän kaikkiin yksiköihimme. Ja ravintola itsessään on avoinna kaikille jokaisena päivänä ympäri vuoden, henkilöstöpäällikkö esittelee tarkemmin Viola-kotia, mistä löytyy myös toimijan hallinto.

Lähitori on kaikille auki

Viola-kodin katutasossa, samassa osoitteessa ravintolan kanssa toimii myös Lähitori. Se on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, olohuone, joka tarjoaa kaikenikäisille suunnattua toimintaa. Lähitorilla on mahdollista päästä geronomin, sairaanhoitajan ja fysioterapeutin vastaanotolle, sekä lisäksi lähitorilla järjestetään ryhmämuotoista toimintaa virike- ja kulttuuripuolella.

– Tämä on sosiaalista toimintaa laidasta laitaan, hän kertoo.

Tätä toimintaa pyöritetään pitkälti vapaaehtoisvoimin. Geronomi suunnittelee ja koordinoi toimintaa. Lähitoritoiminta on verraten uutta aina nimeä myöten, sillä aikaisemmin siitä käytettiin nimeä Palvelukeskustoiminta. Lähitori-nimitys otettiin käyttöön vuosi sitten syyskuussa. Se iso ero aikaisempaan oli, että siinä missä ennen toiminta oli suunnattu vain ikäihmisille, nyt aktiviteetit ovat avoinna kaikenikäisille.

Lähikortteleissa asuvien ikäihmisten kodeissa käy kotihoidon tiimi, joka tarjoaa monipuolista apua esimerkiksi asiointiin, kotisiivoukseen, lääkejakoon tai mihin tahansa muuten asiakas apua tarvitsee.

– Lisäksi meillä on päiväkeskuspalvelua. Se on kuntouttavan toiminnan päiväkeskus, Konsala esittelee.

– Osa käy kuntosalilla, toiset saunassa ja osallistuvat virkistys- ja kulttuuritoimintaan, hän kertoo.

Edellä jo mainitun Lähitorin toiminnasta se eroaa siinä, että päiväkeskustoimintaan tullaan lähetteillä, pääasiassa Tampereen kaupungin asiakasohjaajien lähettämänä.

Entäs se työvoimapula?

Työvoimapula on ollut viime aikoina kovin ajankohtainen termi, ja on se Viola-kotiyhdistyksessäkin huomattu.

– Viimeisen viiden vuoden aikana sotealan työvoiman saatavuus on ollut selvästi vaikeampaa, henkilöstöpäällikkö aloittaa, joskin korostaen heti perään, että tilanne on heillä parempi kuin monella muulla hoiva-alan toimijalla.

– Meillä on riittänyt riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä kaikissa yksiköissämme, hän jatkaa ja muistuttaa, että asumispalveluissa säädökset ovat todella tarkkoja. Alimiehitystä ei yksinkertaisesti voida hyväksyä.

– Tämä tarkoittaa, että äkillisissäkin tarpeissa korvaavaa työvoimaa on löydyttävä. Siinä mielessä olemme onnellisessa asemassa, että olemme vetovoimainen työnantaja. Siinä missä moni toimija on lähtenyt paikkaamaan kiiretilanteita vuokratyövoimalla, meillä on jokaisessa yksikössä omat sijaispoolit, joten olemme joutuneet turvautumaan vuokratyövoimaan todella vähän, hän kertoo.

Työkokeilulla käyntiin

Töitä työvoiman saatavuuden eteen on pitänyt tehdä.

– Sen olemme havainneet, että kannattaa olla mukana erilaisissa hankkeissa, joiden kautta on mahdollista löytää potentiaalisia työntekijöitä, Konsala kertoo.

Työkokeilut ja koulutukset on nekin havaittu hyväksi keinoksi.

– Otamme esimerkiksi työkokeiluun alasta kiinnostuneita. Haastattelen kaikki hakijat, ja jos hakija vaikuttaa sopivalta, suosittelen lämpimästi työkokeilujaksoa. Sen aikana on hyvä mahdollisuus tarkastella kandidaattia, olisiko hän soveltuva alalle. Ja toisaalta tämä on myös kandidaatille itselleen hyvä paikka katsoa, kokeeko hän alan itselleen oikeaksi, Elina kertoo.

Jos kiinnostus on molemminpuolista, voidaan seuraavaksi kehittää varsinaista urapolkua kohti alalla tarvittavaa ammattitaitoa. Käytännössä tämä tarkoittaa useimmiten oppisopimusta.

– Ensin voi lähteä esimerkiksi opiskelemaan hoiva-avustajaksi, jos pidempi opiskelu tuntuu haasteelliselta. Mutta kun siitä sitten valmistuu, ja halua ja potentiaalia riittää, aika moni haluaa sitten vielä jatkaa lähihoitajaksi, hän kertoo.

Alanvaihtajat tervetulleita

Oppisopimuskoulutuksen hyödyntäminen on Viola-kodeissa hyväksi havaittu väylä saada sitoutunutta ja ammattitaitoista sotealan työvoimaa. Nytkin talossa työskentelevistä moni on tullut töihin juuri tätä väylää hyödyntäen.

– Erityisesti alanvaihtajia oppisopimus on kiinnostanut usein, koska tässä on kyseessä palkallinen opiskelu, hän kertoo ja myöntää, että heille on löytynyt tätä väylää käyttäen lukuisia helmiä.

– Monesti opiskelijalla saattaa olla pitkäkin työkokemus muilta aloilta, ja näin he pystyvät tuomaan ulkopuolista tuulahdusta myös hoiva-alalle, mikä on ihan tervetullutta, hän kertoo.

Hyvä on sekin, että heillä on jo työelämän realiteetit hallussa. Violaankin on päädytty hyvin monelta eri alalta.

–Oppisopimusopiskelun kautta tiensä Viola-koteihin on löytänyt esimerkiksi muusikko, taksikuski ja ravintola-alan osaaja, ja kaikki he rikastavat nykyisiä työyhteisöjään monimuotoisella osaamisellaan.

Alanvaihtoon löytyy useita syitä

Alan vaihtamiseen löytyy tietysti monenlaista motiivia. Joku on tuskastunut edeltävän alansa alituiseen epävarmuuteen ja yt-neuvotteluihin, toinen puolestaan hakee työhönsä merkityksellisyyttä. Taustalla saattaa olla myös terveydellisiä haasteita, alan vaihtoa harkitaan ajatuksella, että tätä voisi jaksaa paremmin ja voida itse siten paremmin.

Sekin on merkityksellistä, että Viola-kotiyhdistys ry:llä on ollut mahdollista työskennellä osa-aikaisesti. Viola-kotien omista työntekijöistä peräti 25 prosenttia työskentelee osittaisen työajan puitteissa. Se on paljon kaikkien työpaikkojen keskiarvoa reippaasti suurempi määrä.

– Tässä me olemme edelläkävijöitä. Olemme kokeneet tämänkaltaisen joustavuuden tarpeelliseksi, ja emme ole vaatineet kovin painavia perusteluita siihen, miksi työajan pitäisi olla lyhyempi. Riittävä perustelu voi olla, että henkilö kokee osittaisen työajan tukevan työssä jaksamistaan. Pikemminkin olemme kokeneet, että joustavuus on mahdollisuus ja vetovoimatekijä. Muutenkin olen sitä mieltä, että nykytyöelämä vaatii, että vanhoja toimintamalleja ravistetaan rohkeasti roskakoppaan, henkilöstöpäällikkö kertoo.

Virallisempaakin tunnustusta vastuullisuudesta

Tällä hetkellä Viola-kodeissa työskentelee noin 10 henkilöstön jäsentä, joilla on erityistä tuen tarvetta erilaisissa asioissa. Tuen tarpeet ovat yksilöllisiä. Ne voivat liittyä esim. tarkkaavaisuuden tai oppimisen pulmiin, fyysisiin rajoitteisiin, jaksamiseen tai puutteelliseen kielitaitoon. Tämä tarkoittaa, että työnkuvaa tai/ ja työaikaa on räätälöity niin, että ne tukisivat mahdollisuuksia työssä pärjäämiseen. Erityisen tuen tarve ei välttämättä näy työsuorituksessa mitenkään, kun työtehtävät ovat työntekijälle edellytysten mukaisia ja saatu ohjaus ja tuki riittävää.

– Yksiköt ovat hyvin erilaisia. Jos vaikka henkilöllä on fyysistä rajoitetta voi mennä päivätoiminnan yksikköön, jossa työ on vähemmän fyysisesti kuormittavaa tai jos yövuoroja ei voi tehdä, niin palvelutalon puolella tai kotihoidossa on mahdollista löytää sopivia töitä, hän kertoo.

Viola-kotiyhdistys ry on saanut tunnustusta myös vastuullisesta ja ennakkoluulottomasta toimintatavasta erityistä tukea tarvitsevien työllistämiseksi. Vuonna 2020 Viola-kotiyhdistykselle myönnettiin Pirkanmaan ammatillisen erityisopetusten koordinaatiokeskukselta Vuoden Vastuullinen Työnantaja -palkinto.

–Olemme yhteiskunnallinen yritys ja voittoa tavoittelematon yhteisö, joten tämä kuuluu myös meidän yleishyödylliseen toimintaamme, Konsala tiivistää.

Vuoden 2015 maahanmuuttoaalto toimi katalyyttina

Vaikeammin työllistettävien pestaamiseen Viola-kotiyhdistyksessä vauhtia antoi vuoden 2015 maahanmuuttoaalto. Tuolloin Eurooppaan saapui iso määrä pakolaisia levottomasta Lähi-Idästä.

– Meillä oli tuolloin henkilöstön unelmointityöpaja, jossa henkilöstö koki tarvetta kantaa yhteiskuntavastuuta. Siitä syntyi ajatus siitä, että meillä haluttaisiin ottaa vastaan henkilöitä, jotka tarvitsevat apua työssään, Konsala kertoo. Ennen tätä työyhteisöissämme ei ollut kovinkaan montaa toisesta kulttuurista tullutta työntekijää.

– Muista kulttuureista tulijoilla on ollut lähes poikkeuksetta hyvä asenne työntekoon, ja monesti suhtautuminen vanhuksiin on ollut erinomaisen arvostava, hän jatkaa ja korostaa osatyökykyisten työllistämisessä eritoten arvomaailman ja asenteen merkitystä.

– Onnistuminen lähtee siitä, että rajoitteiden sijaan nähdään, mitä hyvää kussakin yksilössä on. Jos vertaan tätä aikaisempaan työuraani, niin voisin sanoa, että meillä henkilöstö on poikkeuksellisen sitoutunutta ohjaamaan erityistä tukea tarvitsevaa, Konsala kehuu violalaisia.

Kuvat: Viola-kotiyhdistys Oy

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 13.12.2022