Krista Kiuru kommentoi sote-uudistusta ja pandojen tukea
Krista Kiuru oli vieraana suuressa sote-seminaarissa Helsingissä keskiviikkona.

Krista Kiurulta viiltävä vertaus pandakarhujen tukimiljooniin: ”Sillä saisi kaikki Suomen köyhät ruoka-avun piiriin”

Krista Kiurun mukaan hyvinvointialueiden määrä on tällä hetkellä juuri oikea. Hän myöntää, että alueiden rahat eivät juuri nyt riitä.

– Raskasta tämä on ollut.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.)  ei säästellyt sanojaan kuvatessaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaatinutta työmäärää Suomen Yrittäjien ja Hoiva&Terveyden järjestämässä suuressa sote-seminaarissa keskiviikkona.

– Jonkin verran se vaati tahdonvoimaa, pientä keppiä ja vähän leipää. Linjattavaa riitti sadoista asioista. ”Parhaimmat” kokoukset alkoivat puolilta öin ja loppuivat kolmelta, Kiuru kertoi.

Kiurun mukaan kokonaisuus saatiin siirrettyä 22 hyvinvointialueelle ”viimeisillä mättäillä”. Alueiden määrästä on käyty kriittistä keskustelua julkisuudessa, mutta ministerin mukaan määrä on juuri oikea.

– Eri asia on, kuinka monta aluetta tulee jatkossa olemaan. Totuus on, ettei minkään alueen päättäjä halua luopua sosiaali- ja terveyspalveluista. Vaaleilla valitut päättäjät eivät halua sitä, ettei omalla alueella olisi riittävää määrää palveluita. Nykyinen kokonaisuus (alueiden määrä) on hyvä määrä puolustettavaksi, Kiuru kiteytti.

Rahaa pandoille vai hyvinvointiin?

Uudistuksen onnistumisen kannalta on Kiurun mukaan merkitystä sillä, miten alueet saavat toimintansa järjestettyä.

– Pienempikin alue voi onnistua. Tässä ei ole kyse siitä, kuka pysyy hengissä ja kuka ei vaan siitä, onko sosiaali- ja terveysalalla riittävät rerurssit tässä yhteiskunnassa eli olemmeko valmiita satsaamaan sotepalveluihin.

”Pienempikin alue voi onnistua. Tässä ei ole kyse siitä, kuka pysyy hengissä ja kuka ei vaan siitä, onko sosiaali- ja terveysalalla riittävät rerurssit.”

Krista Kiuru

Kiuru otti seminaarissa kantaa myös tuoreeseen uutiseen, jonka mukaan Ähtärin kaupunki on saamassa valtiolta kolmen miljoonan euron tuen eläintarhatoimintaan ja Kiinasta lahjoituksena saatujen pandakarhujen hoitamiseen. Asiasta uutisoi Ilta-Sanomat.

Aikaisemmassa valtiovarainministeriön niin sanotussa pohjaesityksessä Ähtärin pandoille esitettiin viittä miljoonaa euroa.

– Viidellä miljoonalla eurolla saa kahdelle pandalle ruokaa vuodeksi. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla sillä saa yhtä sun toista, esimerkiksi kaikista sairaimpien lasten hoito kuntoon yliopistosairaaloissa. Sillä saisi myös kaikki Suomen köyhät ruoka-avun piiriin.

Kiina luovutti Suomelle kaksi pandaa vuoden 2018 tammikuussa. Niiden hoidon on arveltu maksavan Ähtärin eläinpuistolle 15 vuoden vuokrasopimuksen aikana noin 14 miljoonaa euroa.

”Ei turvattua rahoitusta”

Kiurun mukaan hyvinvointialueiden joutuvat hoitamaan sairaita alijäämäksi eli riittämättömillä resursseilla. 

Alueilla huudetaan nyt lisärahaa siirtymävaiheen kustannuksiin. Hyvinvointialueen kuluvan vuoden rahoitus korjataan kuntien vuoden 2022 tilinpäätöstietojen perusteella jälkikäteen kertakorvauksena, joka maksetaan ensi vuoden tammikuussa.

– Lakisääteisten tehtävien hoitamiseen ei ole tänä vuonna turvattua rahoitusta, vaikka siinä haluttiin onnistua. Liian vähällä rahalla hoidetaan liian paljon sairaita. Niin se ei tule onnistumaan, hän myöntää.

– Lisäksi on koronakriisistä syntynyt iso hoitovelka. Vuonna 2020 otimme asian esille ensimmäistä kertaa. Tämä viesti ei siis tule myöhään, mutta päälle on tullut iso hoitajapula. Se tuo lisää rasitusta.

Vinkkaa meille juttuaihe!

  • Kerro siis meille, mitä yrittäjän elämässä tapahtuu.
Pauli Reinikainen