Kuivalihakundi Timo Lahti siirtyi kuorma-autokuskista elintarvikeyrittäjäksi: ” Joka tilikausi on tehty voittoa, mutta kaikki rahat ovat menneet yrityksen kehittämiseen”
Ei vielä kymmentä vuotta ole siitä, kun ensimmäinen ajatus omasta yrityksestä liikkui Timo Lahden mielessä. Nyt Jokelaan on valmistumassa vajaat 1500 neliötä tuotantotilaa ja henkilökuntaakin on parisenkymmentä. Tarinan mukaan kaikki lähti pieleen menneeltä kalareissulta Lapista.
Vantaalainen Timo Lahti ajoi ammatikseen kuorma-autoa rakennusliikkeessä, kun hän alkoi suunnitella kuivalihan valmistamista paremmaksi kuin markkinoilla kaupan olevat tuotteet. Henkilökohtainen markkinatutkimus paljasti sen, ettei Suomessa vuonna 2013 kukaan valmistanut kuivalihaa, ”jerkyä”.
– Lapin kalareissulla kaivoin iltatulilla paketin kaupan jerkyä ja se oli ”ihan paskaa”. Jo paluumatkalla ostin kuivurin, kun tiesin pystyväni parempaan. Hioin muutaman vuoden reseptejä ja vein jätkille maistiaisia pokeri-iltoihin. Palaute oli positiivista, Timo Lahti kertoo.
– Harjoittelin kuivalihan valmistamista iltaisin ja viikonloppuisin, ja vuonna 2014 laitoin verkkokaupan pystyyn. Tärkeää markkinointia oli kiertää tapahtumissa, kuten markkinoilla – ensimmäinen tapahtuma oli Vantaan Vappumarkkinat 2015. Kauppa kävi hyvin ja viikonloppumyynnit olivat tuottoisia.
Tuotanto tapahtui aluksi kotikeittiössä vuodesta 2014 vuoteen 2015. Ensimmäinen tuotantotila oli 20 neliön merikontti Seutulassa, josta tuotanto siirrettiin vuonna 2016 isompaan, 40 neliön hallin nurkkaan.
Vuonna 2017 Lahti lopetti kuorma-autoilun ja seuraavana vuonna tuotantotilat siirtyivät Koivuhakaan 120 m2 halliin. Nykyisiin 350 m2 tiloihin Tuusulaan yritys muutti vuonna 2019, jolloin yrityksen palveluksessa oli viisi henkeä. Nyt yrityksessä on 20 työntekijää, kun muutto uusiin tiloihin on näköpiirissä syyskuussa.
– Into pysyi, kun sain asiakkailta hyvää palautetta. Näin, että tuotteille oli kysyntää. Olin rakentanut hyvän pohjan toiminnalle ja tiesin, että kykenin tulemaan toimeen kuivalihan myynnillä, ilman päivätöitä. Sekin motivoi, kun pystyin luomaan työpaikkoja.
Mainonta ja markkinointi on aina ollut keskiössä. Ensimmäisen työntekijän Lahti palkkasi lokakuussa 2017 tekemään graafista suunnittelua.
– Nykyisin markkinointipäällikön tittelillä työskentelevä Henkka oli lapsuudenystäväni. Enemmän hän etenkin alkuun teki kanssani tuotannollista työtä kuin mainoksia, Lahti muistelee.
Tällä hetkellä myynnissä on viitisenkymmentä eri artikkelia, makuja on 30. Tavoitteena on tuoda markkinoille joka kuukausi uusi maku. Vappuna esimerkiksi tuotiin myyntiin rommikolalla maustettu naudanpaisti.
Viron malli olisi hyvä
Suurimpia haasteita yrittäjän polulla oli alussa sen selvittäminen, mitä yrittäjältä vaaditaan. Elintarvikeviranomaisilta tuli vastauksia, joita oli vaikea ymmärtää.
– Jätin homman sikseen, mutta yrittämisen aloittaminen muhi vuoden takaraivossa. Lopulta ajattelin, että ei se nyt niin vaikeaa voi olla. Aloin selvittää asiaa uudestaan ja luotin siihen, että viranomaiset neuvovat ja opastavat, kun kysyn. Erilaiset paperit ja dokumentointi nyt vain ovat osa tätä hommaa, Lahti toteaa ja kertoo, että itsellä on tällä hetkellä käsissä hallinto ja henkilöstö.
– Toki aina auttelen tuotannon puolella, jos tarvetta esiintyy.
– Joka tilikausi on tehty voittoa, mutta kaikki rahat ovat menneet yrityksen kehittämiseen. On suuri epäkohta, että maksat tuloksesta veroja, se on suoraan pois yrityksen kehittämisestä ja laajentamisesta. Eestissä käytössä ollut malli, jossa veroja ei makseta, ennen kuin rahaa otetaan ulos yrityksestä kuulostaa paremmalta.
Yhteiskunnan tukea toimintaan
Kuivalihakundi sai koronatukia Business Finlandilta ensin 10 000 euroa, sitten 100 000 euroa. ELY-keskukselta yritys sai tukea uusien tuotantotilojen rakentamiseen 300 000 euroa. Hallin rakennuskustannukset ovat noin kaksi miljoonaa euroa, jonka lisäksi laitteistoon kuluu miljoonan verran.
– Tuet ovat edesauttaneet meitä rakentamaan monipuolisemman ja paremman rakennuksen.
Uuteen kuivalihatehtaaseen hankittava uudenaikainen kuivalihakuivuri mahdollistaa huomattavasti energiatehokkaamman tuotannon, kun valmistusprosessin aikataulua saadaan lyhennettyä ja aiemmin hukkaan heitetty energia saadaan hyödynnettyä uudestaan. Tehtaassa on lämmön talteenotto.
Kuivurin monipuoliset mahdollisuudet, kuten uuniin ja kalustoon kohdistetut automaattiset höyrypesut vähentävät myös veden kulutusta. Kuivalihakundi pystyy Jokelan uusissa tiloissa myös monipuolisemmin ja nopeammin vastaamaan markkinoiden kysyntään kuivalihakuivurissa olevien erilisten kammioiden ansiosta. Tämä mahdollistaa useamman tuotteen samanaikaisen valmistamisen.
Yritys pyrkii kansainvälistymään uusien tuotantotilojen myötä. Tavoitteena on lähteä ulkomaille erilaisiin tapahtumiin. ’Jerky’ on alun perin kotoisin USAsta, jonne sinnekin suunnataan joidenkin vuosien päästä. Tällä hetkellä Kuivalihakundin tuotteita myydään jonkin verran Tanskassa, Itävallassa, Tsekeissä ja Ranskassa.
Suomessa tuotteita myydään päivittäistavarakaupoissa, erikoisliikkeissä, eräliikkeissä, liha- ja kalakaupoissa, tapahtumissa ja tietysti verkkokaupassa.
Elämäntapana yrittäminen
Kuten niin usein, Timo Lahdenkin kohdalla yrittämisestä on tullut elämäntapa. Kahdeksalta pitäisi tulla töihin, mutta jo sitä ennen on usein tehty kaikenlaista.
– Minut on kasvatettu perinteisiin perusarvoihin. Isä ja äiti olivat kovia duunareita, työt tehdään klo 8–16, viikonloppuisin käydään mökillä. Jo ennen kuivalihahommia pohdin yrittämistä rakennus- tai kuljetusalalla.
Pari kolme kertaa viikossa Timo Lahti käy salilla nyrkkeilemässä Järvenpäässä.
– Siinä hyvin häviää päästä turhat ajatukset, kun vedetään ympäri korvia.
Teksti: Jukka Nissinen
HYMY Uusimaa II -hanke edistää sekä uuden yritystoiminnan syntymistä maaseudulle että jo toimivien maaseudun yritysten kehittymistä.
