Kun Tero Vaara haluaa ajatukset pois musiikista, hän aloittaa pikkutarkan näpertelyn: ”Pinna ei pala oikeastaan ollenkaan”

Mamba-yhtyeen keulakuvana tunnetulla Tero Vaaralla on harrastus, jonka parissa hän tietää pystyvänsä nollaamaan ajatukset. Pienoismallien kokoaminen vaatii paitsi täydellistä keskittymistä, myös kädentaitoa.

Kädentaitoja Vaaralla riittää, sillä hänestä piti tulla käsityöopettaja. Paikkaa opettajankoulutuslaitoksesta ei kuitenkaan auennut. Samana syksynä (vuonna 1984) julkaistu single Mitä yhdestä särkyneestä sydämestä avasi tiet musiikkitöihin.

– Käsityöt ovat olleet minulla aina verissä. Helsingissä 1990-luvulla asuessani minulla oli Herttoniemessä oma puusepän verstas, jonne aina tilaisuuden tullen karkasin nikkaroimaan.

Hämeenlinnassa asuessani varustin kotini autotallin puuntyöstökonein. Rakentelin pöytiä, lipastoja ja saunajakkaroita, Vaara kuvailee.

Nykyisin Vaara asuu Mäntyharjulla, eikä hänellä ole enää tiloja puutöiden tekemiseen. Koska hinkua käsillä tekemiseen on ollut, harrastuneisuus on kohdistunut pienoismalleihin. Niitä Vaaralla alkaa olla hyllyissä jo riesaksi asti, viitisenkymmentä.

– Olen miettinyt, pitäisikö osa kiikuttaa varastoon. Monesti kesken olevat pienoismallit jäävät työpöydälle ja ovat siinä niin kauan, kunnes jatkan. Pienessä asunnossa yksi huone on koko ajan yhtä pienoismallimaailmaa. Joka paikka on täynnä panssarivaunuja ja lentokoneita. Niiden kanssa olen vähän helisemässä.

Tarkkaa historian mallintamista

Onnistuneimmat pienoismallit Vaara pitää mielellään näkyvillä. Yksi niistä on Vietnamin sodan ajoilta mallinnettu sotilasvene.

– Liityin Facebookissa Vietnam-aiheiseen pienoismalliharrastajaryhmään, jossa on mukana autenttisia Vietnam-veteraaneja. Heiltä sain yksityiskohtaisia neuvoja. Tein veneen, jollainen oli mukana Ilmestyskirja.Nyt-elokuvassa. Kun laitoin tekemästäni pienoismallista kuvia Facebook-ryhmään, sielä tuli yksityiskohtaisia huomioita muun muassa siitä, etten ollut sävyttänyt veneessä olleen mudan oikean väriseksi ja että veneeseen kiinnitetyn konekiväärin perä oli väärän värinen, äskettäin Vietnamissa lomaillut Vaara kertoo.

Pienoismallin maalaaminen on pikkutarkkaa työtä ja vaatii perehtymistä, sillä vaikka itse maalaukseen tulisi ohjeet pienoismallin mukana, oikeat sävyt on selvitettävä itse. Vaara tekee pääsääntöisesti historiallisia pienoismalleja, joiden esikuvat ovat esimerkiksi panssarivaunuja. Ennen rakentamista hän selvittää taustatietoja.

– Jos teen panssarivaunun, pitää tietää, taisteliko se Ranskassa vai esimerkiksi Venäjän Kurskissa. Maaperien mullissa on eroja, sillä eri maissa on omat maalaatunsa, jotka maalataan telaketjuihin. Jos tankki on ollut mukana Saharan taisteluissa, sen on myös näytettävä siltä, että taistelut on käyty hiekka-aavikolla.

Joskus Vaara käy tarkistamassa vaunujen yksityiskohtia Panssarimuseossa. Sieltä näkee havainnollisesti, mistä kohtaa tankki on ruostunut.

”Pienoismallien rakentaminen vaatii äärimmäistä herkkyyttä ja keskittymistä sekä kunnon suurennuslasit ja pinsetit.”

Tero Vaara, yksinyrittäjä

”Antaa tuntumaa, onko vapinoita”

Vaara innostui pienoismalleista pitkän tauon jälkeen uudelleen vuonna 2018. Hän oli näpertänyt niiden kanssa viimeksi 1980-luvulla. Hän on huomannut, miten työskentely pienoismallien kanssa on muuttunut ikävuosien karttuessa.

– Vanhemmalla iällä pinna on pidempi. Pinna ei pala oikeastaan ollenkaan, vaikka keskittymisen on oltava lähellä kellosepän työtä. Pienoismallien rakentaminen vaatii äärimmäistä herkkyyttä ja keskittymistä sekä kunnon suurennuslasit ja pinsetit. Näpertäminen antaa tuntumaa siihen, onko käsissä vapinoita. Vielä homma on sujunut hyvin, taiteilija kertoo.

Tällä hetkellä Vaara valmistelee F-104 -hävittäjää mittakaavassa 1:32. Kyseessä on 54-senttinen hävittäjälentokone, jonka osat hän osti lomareissulta Turkista.

– Kokemuksen myötä ymmärtää, mitä osia kannattaa kiinnittää missäkin vaiheessa vai kannattaako osat maalata ensin. Loppua kohti työ hidastuu ja hidastuu.

Pienoismalliharrastus on toivottua vastapainoa keikkailulle, vaikka kiireisen keikkaputken aikana rakentelu on pakko jättää joksikin aikaa.

– Tämä harrastus ei onnistu väsyneenä.

Työrintamalla Vaaralle kuuluu hyvää. Viime vuonna 40 vuotta täyttänyt Mamba teki kiertueen, mutta pääasiassa Vaara keikkailee yksinään. Lokakuussa hän lähtee 60-vuotisjuhlakiertueelle.

– Myyn itse keikkani. Soitan yksityisjuhlissa, kesäjuhlissa, pubeissa ja kapakoissa. Se on kivaa hommaa ja tienesti on okei. Kuljen retkeilyautolla, jossa pystyn majoittumaan, jos tilanne sitä vaatii. Olen virtaviivaistanut esiintymiset niin, että pystyn hoitamaan itse kaiken.