Yrittäjä! Tule mukaan omiesi pariin. Liity Yrittäjiin.

Jäsen, oletko jo ladannut Yrittäjät -sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Kuva: Pixhill
23.5.2023 klo 17:10
Uutinen

Kuntien Sarastia-hankinta oikeuden arvioitavaksi – Kilpailu- ja kuluttajavirasto: ”Olisi pitänyt kilpailuttaa”

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) esittää, että markkinaoikeus määrää Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Sarastia-hankinnan sopimuskauden päättymään ennenaikaisesti. KKV:n mukaan hankinta olisi pitänyt kilpailuttaa.

KKV kertoo tiedotteessaan, että viraston arvion mukaan Sarastia ei ole Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sidosyksikkö, joten hankinta olisi pitänyt kilpailuttaa. Virasto toivoo markkinaoikeuden ratkaisun selkeyttävän sidosyksikköhankintojen käyttöedellytyksiä.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue hankki viime vuonna henkilöstöhallinnon palvelut ja niihin kuuluvat järjestelmät ilman kilpailutusta suorahankintana Sarastialta. Runsaan yhdeksän miljoonan 9,3 euron arvoinen hankinta tehtiin sidosyksikköhankintana. Vantaan-Keravan hyvinvointialue omistaa 0,04 prosentin osuuden Sarastian osakekannasta.

KKV ryhtyi selvittämään hankintaa elinkeinoelämän järjestöjen EK:n, Suomen Yrittäjien, Keskuskauppakamarin ja Perheyritysten liiton marraskuussa laatiman toimenpidepyynnön perusteella.

– Nyt tämän linjauksen jälkeen kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi lähteä laajemmin purkamaan inhouse-ratkaisuja ja lähteä kilpailuttamaan hankintalain edellyttämällä tavalla, sanoo johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä.

– Nyt on tärkeä selkeyttää lainsäädäntö sen osalta, millä omistusosuudella ja muilla kriteereillä inhouse-määrittely täyttyy. Selkeästi monet nykyiset ratkaisut ovat lainvastaisia. Tämä selkeytys on tehtävä käynnissä olevissa hallitusneuvotteluissa, Jaskari jatkaa.

– Ratkaisu on erittäin tärkeä suomalaiselle yrittäjyydelle ja markkinataloudelle. Nykyisin jo lähes 15 miljardin edestä hankintoja on poistunut markkinoilta.

Ei määräysvaltaa

Hankintalain mukaan hankintayksiköiden ei tarvitse kilpailuttaa sidosyksiköiltään tekemiään hankintoja. KKV:n mukaan lain tarkoittama sidosyksikön asema edellyttää, että hankintayksikön on voitava käyttää siihen määräysvaltaa yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa.

KKV kertoo tiedotteessaan, että virasto on arvioinut Sarastia Oy:n päätöksentekorakenteita osakassopimuksen, yhtiöjärjestyksen ja saadun selvityksen perusteella sekä lisäksi selvittänyt hyvinvointialueen edustusta Sarastian toimielimissä ja sen mahdollisuuksia vaikuttaa yhtiön toimintaan toimielimien kautta. KKV arvioi, etteivät Sarastiaan luodut päätöksentekorakenteet eivät täytä hankintalain määräysvaltaa koskevia edellytyksiä.

Hyvinvointialueen määräysvalta yhtiöön on viraston arvion mukaan muodollista, eikä se voi käyttää yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa ratkaisevaa päätösvaltaa Sarastian strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin.

– KKV katsoo, että Sarastia ei ole Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sidosyksikkö, joten hankinta olisi pitänyt kilpailuttaa. KKV esittää, että markkinaoikeus määrää hankintasopimusten sopimuskaudet päättymään 12 kuukauden kuluttua tuomioistuimen antamasta lainvoimaisesta päätöksestä, virasto kertoo tiedotteessaan.

Sidosyksikköhankinnat yleistyneet

KKV:n mukaan sidosyksiköt ovat tyypillisesti olleet kuntien omistamia osakeyhtiöitä, jotka ovat toimineet esimerkiksi terveydenhuolto-, siivous-, jätteenkäsittely-, catering- tai ICT-alalla. Viime vuosina jotkut kuntien omistamista inhouse -yhtiöistä ovat muuttuneet valtakunnallisiksi toimijoiksi. Markkinoilla toimiikin nykyisin lukuisten hankintayksiköiden omistamia yrityksiä, jotka markkinoivat osakkeitaan hankintayksiköille ja päättäjille muun muassa sillä, ettei sidosyksiköltä tehtäviä hankintoja tarvitsisi kilpailuttaa, virasto kirjoittaa.

– Hyvinvointialueen tekemä suorahankinta on KKV:n näkemyksen mukaan osa laajempaa ilmiötä, joka johtuu sidosyksikkösääntelyn virheellisestä ja liian laajasta tulkinnasta. Määräysvaltakriteeriä ei ole juurikaan arvioitu kansallisessa oikeuskäytännössä, minkä vuoksi hankintayksiköt voivat kokea tulkinnanvaraisena sen, missä tilanteessa sidosyksikköhankinnan tekeminen on sallittua, KKV lausuu tiedotteessaan.

Toimitus
Toimitus