Kuopio ei saa menettää otettaan yrittäjyyden mahdollistajana
Kunnan päätöksillä voidaan poistaa yrittäjyyden esteitä, edistää investointeja ja houkutella uusia yrityksiä kuntaan. Pahimmillaan päätöksenteossa voidaan myös luoda esteitä tai hidasteita yrityksille.
Suomen Yrittäjien Kuntabarometriin vastasi lähes 10 000 yrittäjää kuluneena keväänä eri puolilta Suomea. Suomen Yrittäjät mittaa barometrillä kuntien elinkeinopolitiikan onnistumista joka toinen vuosi. Toukokuussa julkistetussa barometrissä Kuopio sijoittui isojen kaupunkien sarjassa toiseksi, Seinäjoen viedessä ykkössijan.
Toinen sija on hyvä ja tarkoittaa, että asiat ovat kehittyneet ja suunta on oikea, mutta kehittämiskohteita löytyy edelleen.
Kuopiolaisten yrittäjien mielestä tärkein elinkeinopolitiikan osa-alue on päätöksenteon yrittäjälähtöisyys. Toiseksi tärkeimmäksi koettiin aloittavan yrittäjän palvelut, rahoitus- ja investointineuvonta sekä sujuvat lupapalvelut.
Kuopion Yrittäjien hallituksessa pohditaankin, panostetaanko Kuopiossa aloittavien yritysten laaduk-kaaseen neuvontaan riittävästi. Kuopionseudun Uusyrityskeskuksen tilaston mukaan heidän kauttaan perustettiin vuonna 2021 lähes 250 uutta yritystä. Uusyrityskeskuksen perustamisneuvonnan laaduk-kuudesta kertonee se, että perustamisneuvontaa hyödyntäneistä yrityksistä yli 80 prosenttia on toiminnassa viiden vuoden päästä. Verottajan tietojen mukaan kaikista perustetuista yrityksistä on viiden vuoden päästä toiminnassa puolet.
Hyvää työtä tehdään, muuta yhä tiukkenevilla resursseilla: kaupungin satsaus on ollut samalla tasolla vuodesta 2012 lähtien. Jokainen ymmärtää, että kymmenessä vuodessa kaikki kustannukset ovat ko-honneet. Koska neuvonnalla tuotetaan uusia veronmaksajia ja työpaikkoja kaupunkiin, olisi mielestämme paikallaan arvioida kaupungin panostusta uudelleen. Onko meillä varaa menettää yhdenkään perustamatta jääneen yrityksen verotuloja ja työpaikkoja?
Kyselyssä selvitettiin myös eri elinkeinopolitiikan osa-alueiden kehittymissuuntaa. Kuopiossa kehitty-missuunta koettiin negatiiviseksi hankintapolitiikassa: koettiin, ettei kunta jaa hankintoja pk-yrittäjän näkökulmasta sopiviin osiin, eikä pk-yrityksiä huomioida hankinnoissa.
Yksistään kaupungin tekemien pienhankintojen arvo on noin 100 miljoonaa euroa (100 000 000). Haastammekin kaupunkia seuraamaan omia pienhankintojaan, toteutetaanko niitä kaupungin laati-mien pienhankintaohjeiden mukaisesti? Odotamme kaupungilta avoimuutta ja tasapuolisuutta kaikissa hankinnoissa! Millainen aluetaloudellinen hyöty siitä seuraisikaan, jos kaikki hankintalain mukaan mahdolliset hankinnat tehtäisiin oman alueen yrityksiltä.
Kuopion Yrittäjät
hallitus
Kirjoituksemme Savon Sanomien Lukijan Sanomissa 10.6.2022
