Lakilaari: Mitä yrityskiinnitys käytännössä tarkoittaa?
Pohdin rahoitusasioita, koska tuotannon puolella yrityksemme konekanta tarvitsisi päivitystä. Olen keskustellut tutun pankin kanssa lainarahoituksesta, ja he pyysivät pohtimaan vielä vakuusasioita. Yksi keskusteluissa esille tullut vakuus oli yrityskiinnitys. Mitä yrityskiinnitys käytännössä oikein tarkoittaa? Rajoittaisiko sen käyttäminen lainan vakuutena yritykseni toimintaa jollain tavoin?
Kiitos hyvästä yrityksen rahoitusasioihin liittyvästä kysymyksestä. Yrityksen omistamaa ja elinkeinotoimintaan kuuluvaa irtainta omaisuutta voidaan käyttää yrityksen ottaman lainan vakuutena hakemalla omaisuuteen yrityskiinnitys. Yrityskiinnitys merkitään hakemuksesta Patentti- ja rekisterihallituksen yllä pitämään yrityskiinnitysrekisteriin.
Yrityskiinnitys haetaan yleensä kaikkeen yrityksen kiinnityshetkellä omistamaan sekä myöhemmin omistukseen tulevaan irtaimeen omaisuuteen, mutta se voidaan hakea myös rajoitettuna, lain edellytysten täyttyessä, yrityksen toiminnan tiettyyn osaan kuuluvaan irtaimeen omaisuuteen. Kiinnityksen piiriin kuuluva irtain omaisuus on yrityksen käyttöomaisuus (mm. koneet ja kalusto), vaihto-omaisuus (mm. raaka-aineet, tarvikkeet ja myytävät tuotteet) ja rahoitusomaisuus (mm. kassavarat, saatavat ja arvopaperit). Yrityksen omistamat kiinteistöt ja omaisuus, johon voidaan vahvistaa jonkin muun lain perusteella kiinnitys (alukset ja ilma-alukset), eivät kuulu yrityskiinnityksen piiriin.
Yrityksen arjessa yrityskiinnityksen olemassaolo ei käytännössä näy. Yrityskiinnitykseen piiriin kuuluva omaisuus pysyy yrityksen hallinnassa ja omaisuutta voidaan normaalin liiketoiminnan puitteissa esim. käyttää, myydä ja vuokrata vapaasti. Yrityskiinnityksen alaista omaisuutta ei kuitenkaan saa antaa vakuudeksi toiselle lainalle yrityskiinnityslaissa mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta.
Lainanantajan (esim. pankki) näkökulmasta yrityskiinnityksen alainen omaisuus muuttuu koko ajan, koska yrityskiinnityksen alaista omaisuutta voidaan vapaasti esim. hankkia ja myydä. Tämä näyttäytyy lainanantajalle riskinä, koska jos yritys ei pystykään maksamaan lainaa takaisin, ei lainanantajalla ole etukäteen tarkasti tiedossa mikä on irtain omaisuus, joka on yrityskiinnityksen piirissä ja myytävissä lainan maksun turvaamiseksi. Myös omaisuuden laatu ja myytävyys vaihtelevat. Vakuutena olevan omaisuuden arvo on siis vaikea arvioida. Näistä syistä lainanantaja käyttää yrityskiinnitystä useimmiten vain lisävakuutena ja arvostaa sen vakuutena varovaisesti. Lainanantaja laskee usein vakuudeksi yrityskiinnityksissä 30 % kiinnityksen alaisen omaisuuden arvioidusta käyvästä arvosta. Arvioitu käypä arvo on arvioitu omaisuuden myyntihinta kaupassa, joka tehtäisiin vapailla markkinoilla toisistaan riippumattomien tahojen välillä.
Yrityskiinnitys haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselle osoitetulla hakemuksella. Hakemuksen voi tehdä joko yritys itse tai lainanantaja yrityksen valtuuttamana. Haettavaan kiinnitykseen liittyy panttivelkakirja, johon kirjataan kiinnityksen euromääräinen suuruus (pääoma, korko ja perimiskulut). Lisäksi yrityskiinnitysrekisteriin merkitään yleensä lainanantaja kiinnityksen haltijaksi. Panttivelkakirjan määrä ei kerro lainan todellista euromäärää, vaan määrittää sen, mitä voidaan kiinnityksen alaisesta omaisuudesta kiinnityksen perusteella enintään periä, jos yritys ei hoida lainanmaksuvelvoitteitaan. Hakemisesta, euromääristä ym. sovitaan yleensä lainaneuvottelujen yhteydessä rahoittajan kanssa ja yrittäjän kannalta onkin yleensä helpoin tapa valtuuttaa rahoittaja hakemaan vakuudeksi sovittu yrityskiinnitys.
Kun laina, jonka vakuutena yrityskiinnitys on ollut, on maksettu pois tai kiinnitys on muusta syystä vapautettu, merkitään kiinnityksen haltijan muutos hakemuksesta yrityskiinnitysrekisteriin. Samaa kiinnitystä on sen vapauduttua mahdollisuus käyttää toisen lainan vakuutena. Jos yrityskiinnitys on tullut tarpeettomaksi eikä sitä enää tarvita, voidaan se myös hakemuksesta lopullisesti kuolettaa.
Haglex Oy / Laura Hagman
Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 16.8.2022
