Liikenteen verotuksen muutokset iskevät hyötyliikenteeseen – ”EU-tasoinen päästökauppamalli parempi kuin kotimaiset veronkorotukset”
Diesel-polttoaineveron korotus kasvattaisi kuorma- ja linja-autojen verorasitusta yhteensä 170 miljoonalla eurolla vuodessa. Verotuen poisto ilman kompensointia nostaisi hyötyliikenteen kustannuksia 340 miljoonalla eurolla.
Virkamiehistä koostuva Valtiovarainministeriön asettama työryhmä esitteli torstaina 18. toukokuuta suunnitelmansa liikenteen verotukseen. Työryhmän suunnitelmien taustalla on verotulojen lisäksi päästövähennykset.
Valtiovarainministeriön tiedotteessa kerrotaan, että työryhmän mukaan polttoainevero on selvästi tehokkain päästöohjauskeino, koska sillä voidaan vaikuttaa liikkumisen määrään ja kulkutapoihin sekä eri ajoneuvojen käyttövoimiin ja niiden energiatehokkuuteen.
Valtionvarainministeriön mukaan ajoneuvovero ei ohjaa päästöjä yhtä tehokkaasti, kuin polttoainevero, mutta toimii verotulojen kerääjänä hallinnollisesti tehokkaana ja yksinkertaisena keinona.
Diesel-polttoaineveron korotus kasvattaisi kuorma- ja linja-autojen verorasitusta yhteensä 170 miljoonalla eurolla vuodessa.
Työryhmä on kuitenkin valmis harkitsemaan vaihtoehtoja raskaan liikenteen verorasituksen hillitsemiseksi esimerkiksi energiadirektiivin salliman polttoaineveronpalautuksen muodossa. Työryhmä on myös arvioinut päästöohjausta heikentäviä verotukia.
Ajoneuvonveron korotus ja dieselpolttoaineen verotuen poisto
Työryhmän mukaan liikenteen verotuotot laskevat selvästi tämän vuosikymmenen aikana. Paikatakseen tätä työryhmä nostaa esiin mahdolliset ajoneuvoveron korotukset. Päästöohjauksen lisäämiseksi työryhmä ehdottaa dieselpolttoaineen verotuen asteittaista poistamista.
Suomen Yrittäjät vastustaa dieselpolttoaineen verotuen poistamista.
– Suhtaudumme kielteisesti dieselpolttoaineen verotuen poistamiseen. Tuen tavoitteena on alentaa hyötyliikenteen kustannuksia. Poistaminen nostaisi selvästi kuljetuskustannuksia ja heikentäisi yritysten kilpailukykyä, Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen kommentoi liikenteen verotuksen uudistamistarpeita pohtineen työryhmän loppuraporttia.
Kuismasen mukaan on kuitenkin hyvä, että kuljetuskustannusten kompensointi otetaan tässä yhteydessä esiin.
Verotuen poisto ilman kompensointia nostaisi hyötyliikenteen kustannuksia 340 miljoonalla eurolla.
– Hyötyliikenteessä polttoaineen kysyntä on lyhyellä aikavälillä hyvin joustamaton. Tämän vuoksi dieselpolttoaineen kireämpi verotus ei vähentäisi paljon kuljetusten päästöjä, mutta nostaisi kuljetuskustannuksia, Kuismanen huomauttaa.
Kuismasen mukaan verojen paikkaamisessa ajoneuvoverotuksen korottaminen on yritysten kannalta pienempi paha kuin polttoaineiden verotus.
– Liikenteestä kerätään jo kokonaisuudessaan huomattavasti verotuloja. On syytä pohtia, onko verotulojen menetyksiä paikattava mieluummin muualta haitta- ja kulutusveroista.
EU-taso vai kotimainen päästökauppa?
EU:n tasolla on mahdollisesti tulossa kesällä päästökauppaehdotus tieliikenteelle. Työryhmä ei käsitellyt mahdollista EU-tason tai kotimaista päästökauppamallia lainkaan.
– EU:n laajuinen päästökauppa olisi ilmastopolitiikan tehokkuuden ja suomalaisten yritysten kilpailukyvyn kannalta parempi vaihtoehto kuin kotimaiset veronkorotukset tai päästökauppamalli, ekonomisti Sampo Seppänen sanoo.
Yrittäjät kannattaa valtiovarainministeri Matti Vanhasen tiedotustilaisuudessa esittämää ehdotusta jatkoselvityksestä liittyen sataprosenttisten biopolttoaineiden verottomuuteen.
– Raskaassa liikenteessä teknologiarajoitteiden takia tehokkain päästövähennyskeino on siirtyminen asteittain uusiutuvaan dieseliin. Biopolttoaineiden alempi verotus kuljetuksissa takaisi päästövähennykset ja säilyttäisi kilpailukykyä, Seppänen sanoo.
Elina Hakola
elina.hakola (at) yrittajat.fi
