Lonkeron veromuutos ihmetyttää pienpanimoyrittäjää – ”Aiheuttaa sekaannusta”

Pienpanimoliiton puheenjohtajan Jyri Ojaluoman on vaikea ymmärtää hallituksen kaavailemaa alkoholiveron muutosta, joka erottelisi lonkeroa valmistavat panimot valmistustavan mukaan. Petteri Orpon (kok) hallitus esittää, että käymisteitse valmistetun lonkeron verotus pysyy ennallaan. Etanolipohjaisten lonkeroiden verotus sen sijaan kiristyisi.

– Liittona olemme kaiken yksinkertaistamisen kannalla. Sen perusteella valmistustavan rajaaminen verotuksessa ei ole järkevää, koska se luo eriarvoisuutta. Sillä, valmistetaanko lonkero viinipohjalla vai spriipohjalla, ei pitäisi olla merkitystä tänä päivänä. Se aiheuttaa turhaa sekaannusta lainsäädäntöön.

Ojaluoma on Seinäjoella toimivan Oy Mallaskoski Ab:n perustaja, panimomestari ja tehtaanjohtaja. Hän näkee, että lainsäädännön tavoitteena on valmistautua viinien tuloon ruokakauppoihin.

– Halutaan suosia viinejä ja vaikeuttaa alkoholisekoitteiden kuten breezerien pääsyä markkinoille, hän tiivistää.

Lonkero voidaan tehdä sekoittamalla viinipohjaan tai etanolipohjaan. Esimerkiksi Hartwallin valmistama perinteikäs lonkero on valmistettu etanolipohjaan. Se on halvempaa verrattuna viinipohjaan, koska viiniä tarvitaan valmistusprosessissa suhteessa enemmän.

Myös Mallaskoski valmistaa omat lonkeronsa etanolipohjaan.

– Meilläkin verotus kiristyisi, mutta koska olut on meille päätuote, verotuksellinen vaikutus ei olisi merkittävä.

“Halutaan suosia viinejä ja vaikeuttaa alkoholisekoitteiden kuten breezerien pääsyä markkinoille.”

Jyri Ojaluoma, panimomestari, Oy Mallaskoski Ab

Koveneva kilpailu hyllytilasta

Ojaluoman mukaan 5,5–8 alkoholitilavuusprosentin juomasekoitusmarkkinoille olisi tulijoita, mutta hallituksen verosuunnitelmat voivat vähentää mielenkiintoa. Hän ei odota innolla mahdollista viinien myynnin vapauttamista markettien hyllyille.

– Se on pois pienpanimotuotteiden hyllytilasta. Kaupan viesti meille on ollut hyvin selkeä: hyllytila ei lisäänny ja tila viineille otetaan panimotuotteiden osastolta.

– Suomessa ei paljon viiniköynnöksiä kasva, joten pelkona on, että tuotantoa ja hyllytilaa siirtyy ulkomaisille toimijoille.

Viime aikoina pienpanimoalalla on käynyt kato. Toistakymmentä pienpanimoa on lopettanut toimintansa.

– Ukrainan sodan myötä kallistuneet raaka-ainekulut ovat olleet pahin isku. Pitää toki muistaa, että ala ylikuumeni 2010-luvun lopulla, kun pienpanimolupia oli myönnetty yli sadalle yritykselle. Kyse on osaltaan siis myös kovan kasvun mukanaan tuomasta normaalista poistumasta.