Lukijan sanomat: Savon Yrittäjät selvitti: ”Ulkomaisen työvoiman sopeutuminen yrityksiin sujuu paremmin kuin yleisesti ajatellaan”
Juttu julkaistu Savon Sanomissa 26.8.2021
”Suurena peikkona yritysten kokemissa haasteissa ovat Maahanmuuttoviraston lupaprosessien pituus ja byrokratia. Paras kimmoke poliittisiin päätöksiin lähtee liikkeelle elinkeinoelämän vaatimuksista”, kirjoittaa Paula Aikio-Tallgren. Savon Sanomat haastatteli vuonna 2020 Vehviläisen sipulitilalla työskennellyttä afganistanilaista Ali Shah Ayoubia, joka odotti samaan aikaan turvapaikkapäätöstä. Juha Poutanen
Savon Yrittäjien tuore kysely pohjoissavolaisille yrityksille antaa rohkaisevaa viestiä siitä, että ulkomaisen työvoiman sopeutuminen yrityksiin sujuu monelta osin paremmin kuin ehkä yleisesti ajatellaan.
Reilu puolet yrittäjistä kertoi kokemusten olleen yksinomaan positiivisia. Viidennes raportoi alun hankaluuksista ja vain 12 prosenttia raportoi varsinaisista haasteista.
Peräti 72 prosenttia yrittäjistä kertoi muun henkilöstön positiivisesta suhtautumisesta ulkomaalaisiin työntekijöihin. Puolet yrittäjistä kertoi ulkomaalaisen työntekijän sopeutuneen hyvin, kolmannes kertoi vaihtelevista kokemuksista ja vain viisi prosenttia kertoi sopeutumisessa olleen vaikeuksia.
Kysely vahvistaa uskoa siihen, että monikulttuurinen työelämä tulee osaksi maakuntamme arkea tulevina vuosina.
Painetta on silti sekä rekrytointiprosessien että kotouttamispolkujen kehittämiseen. Kieli- ja kommunikaatiohaasteet nousivat vahvasti esiin. Kielitaito nousi myös rekrytoinnin esteeksi 45 prosentilla vastaajista, sillä näissä yrityksissä työn vaativuus edellyttää hyvää suomen kielen taitoa. Kielihaasteita voidaan ratkaista täsmäkoulutuksella.
Viidennes vastaajista piti oikeiden rekrytointikanavien löytämistä vaikeana, kolmannes kertoi, että yrityksellä ei ole riittävää resursointia ulkomaisen työvoiman perehdyttämiseen ja viidennes epäili yrityksen omaa kykyä hallita kotouttamisprosessia.
Kaikki nämä haasteet ovat kuitenkin ratkaistavissa ammattimaisen valmentajatoiminnan avulla joko liiketoimintaperiaatteella tai julkisten toimijoiden organisoimana.
Suurin osa haasteista voidaan selättää yrityskohtaisesti tai seudullisena yhteistyönä. Suurena peikkona yritysten kokemissa haasteissa ovat kuitenkin Maahanmuuttoviraston lupaprosessien pituus ja byrokratia. Paras kimmoke poliittisiin päätöksiin lähtee liikkeelle elinkeinoelämän vaatimuksista.
Suomen tavoitteena on lisätä osaajien ja korkeakoulutettujen asiantuntijoiden määrää. Kuitenkin vaikuttavampaa kasvavan työvoimapulan kannalta on saada Suomeen lisää suorittavan portaan työntekijöitä. Näiden henkilöiden kotoutumisella on suoraa merkitystä muun muassa hoivatyön ja teollisuuden toimialoille. Kyselyn perusteella suurimmalla osalla vastaajien ulkomaalaisista työntekijöistä oli perus- tai keskiasteen ammattikoulutus.
Kolme neljästä yrittäjästä piti ulkomaista työvoimaa osittaisena ratkaisuna kasvavaan työvoimapulaan. Jatkuvasta työvoimapulasta kärsi neljännes vastaajista ja ajoittaisesta 45 prosenttia. Noin 60 prosenttia yrittäjistä kertoi, että työvoiman puute on tulppa liikevaihdon tai toiminnan kasvulle. Tulos on hälyttävä siksi, että muutoin talouden kasvu on Pohjois-Savossa kiihdytyskaistalla. Työ tarvitsee tekijänsä.
Paula Aikio-Tallgren
Savon Yrittäjien toimitusjohtaja
