Yrittäjyyspainotteisessa Etu-Töölön lukiossa Helsingissä opiskelevat Emil ja Lauri perustivat Hunajaheput -yrityksensä vuosi sitten, kun he aloittivat lukiotaipaleensa.

Emilillä oli jo ennestään kokemusta mehiläistarhauksesta Vantaalla, ja Lauri tuli lukion yrittäjyyskoulutuksen myötä Emilin yhtiökumppaniksi.

– Hunajahepuilla on Vantaan Jokivarressa mehiläispesiä kymmenisen kappaletta. Ne ovat sellaisen pellon reunassa, omakotitalon pihalla, joka on minun sukuni omistuksessa, Emil kertoo.

Hunajaheput tarhaavat mehiläisiä, tuottavat ja myyvät hunajaa ja muita mehiläistarhauksen sivutuotteita kuten kennohunajaa, mehiläisvahaa ja mehiläisvahakynttilöitä.

Mehiläisvahakynttilöitä he valmistavat kotonaan, ja niitä ostetaan etenkin joulun alla.

Yrityksellä on myös kummipesätoimintaa.

– Kuluttaja voi adoptoida mehiläispesän meiltä, jolloin hän saa nimikkopesän mehiläistarhalta ja päivityksiä sieltä omalta pesältään. Kesän lopuksi hän saa oman pesän hunajaa ja kummitodistuksen toiminnasta, Emil kertoo.

Hunajahepuilla on palveluina myös pölytyspalvelu viljelijöille, ja he myös vuokraavat pesiä.

“Täysin käsittelemätön tuote”

Hunajaheput saivat tänä vuonna seitsemästä pesästä noin sata kiloa hunajaa.

Hunajaheput linkoavat hunajan pesien hunajakakuista, mutta he eivät käsittele hunajaa millään tavalla.

– Tämä on täysin käsittelemätön tuote, ja kaikki hunaja tulee samasta tarhasta, Emil kertoo.

Emil ja Lauri ovat käyneet puhumassa useissa tilaisuuksissa yrittäjyydestä ja omasta toiminnastaan.

– Ihmisiä kiinnostaa mehiläistenhoito tosi paljon, Lauri sanoo.

Yrittäjät kehuvat, että oppivat yritystä pyörittäessään asioita, joita koulussa ei muuten oppisi.

– Opimme paljon enemmän kuin vain koulun penkillä istumalla. Opimme puhumisen taitoja ja vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa sekä tietysti esimerkiksi kirjanpitoa, Emil sanoo.

Kesällä hoidetaan mehiläisiä, talvella myydään tuotteita

– Hoidamme sen kesäajan mehiläisiä. Talvet ne pysyttelevät mehiläispesässä sellaisessa ”talvipallossa”, eli siellä ne ruokailevat kesän aikana kerättyä hunajaa, talviruokaa ja lämmittelevät toisiaan. Keväällä ne lähtevät pesästä puhdistuslennolle, ja siitä sitten alkaa mehiläispesän vuosi, Lauri kertoo.

Mitä mehiläisten hoitaminen sitten käytännössä tarkoittaa?

– Hoidamme niitä lisäämällä hunajalaatikoita pesiin, että ne voivat kerätä sinne paljon tavaraa. Sitten otamme sieltä hunajaa ja siihen liittyy kaikenlaista muutakin, kuten parveilunestämistoimintaa, Emil kertoo.

Entä onko mehiläistarhaus vaikeaa?

– Se voi kuulostaa aika monimutkaiselta, jos ei tiedä asiasta. Jos ei ole käynyt mitään koulutusta, se voi olla tosi vaikeaa. Ennen kuin aloittaa, suositellaan, että kävisi ainakin alustavan koulutuksen toimintaan, mutta aika lailla siinä tekemällä oppii, Emil sanoo.

Kuluva vuosi oli hunajasadon kannalta heikompi. Kuuma kevät vaikutti satoa heikentävästi, koska kasvit kehittivät kukat aikaisin, eikä mehiläisyhdyskunta ollut silloin vielä riittävän suuri keräämään paljoa hunajaa.

Hunajaheput myyvät verkkokaupassa paljon kummipesiä. Hunajatuotteitaan he kauppaavat sekä myyjäisissä että verkkokaupan kautta.

– Tosi iso osa meidän tuloista tulee erilaisista myyjäisistä. Hunajamyynnissä hyvä tuote tarkoittaa, että kun asiakas ostaa kerran, niin yleensä hän palaa samalle myyjälle, kun on kuluttanut sen hunajapurkin loppuun. On hyvä pitää yllä pitkäaikaisia asiakassuhteita. Hunajapurkki toimii käyntikorttina, jossa on tiedot siitä mistä hunajaa saa lisää, Emil kertoo.   

Seuraavaksi suunnitelmissa on yrityksille suunnattu tuote.

– Alamme vuokrata yrityksille mehiläispesiä heidän omalla brändäyksellään, ja sieltä he tuottavat henkilöstölle henkilöstölahjoja omilla etiketeillään, Lauri kertoo.

Yrittäjät suunnittelevat myös tarhansa kasvattamista.

Palkittu hunaja ja yritys

Hunajaheput voitti valtakunnallisen Uskalla Yrittää -kilpailun keväällä. Suomen suurimpaan nuorten yrittäjyyskilpailuun osallistui noin tuhat nuorta peruskouluista ja toisen asteen oppilaitoksista eri puolilta Suomea.

Uskalla yrittää on Suomen suurin nuorten yrittäjyyskilpailu. Tuomariston perusteli voittoa seuraavasti: ”Erityinen ja spesiaali liikeidea, jossa asiantuntemus korostuu. Tuotekehitys ja tuotevalikoiman kehitys ällistyttävää, ei pelkästään hunajaa vaan useita eri tuotteita mm. kummipesätoimintaa. Selkeä visio tulevaisuudesta ja kasvusta sekä alan potentiaalista. Upeasti huomioitu ekologisuus, joka säilyttää luonnon monimuotoisuutta.”

Emil ja Lauri osallistuivat heinäkuussa myös Italian Cataniassa GEN-E 2024 yrittäjyyskilpailuun, joka oli tärkeä kokemus, vaikka palkintosijoille he eivät yltäneetkään tällä kertaa.

– Matka oli hyvin järjestetty ja kilpailupaikka hieno. Oli kiva nähdä, minkälaisia muita yrityksiä Euroopasta oli voittanut. Opimme, että on hyvä tutustua muiden kanssa, Lauri sanoo.

Myös Hunajaheppujen vastuuopettaja Henna Perätalo piti Gen-E kisamatkaa upeana ja opettavaisena kokemuksena.

– Oli etuoikeus päästä näkemään Euroopan parhaita nuorten yrityksiä ja nähdä, kuinka omat opiskelijatkin ylsivät huikeisiin kisasuorituksiin, Perätalo sanoo.