Luvassa lisää routareikiä: Asfalttifirmalta synkkä ennuste Suomen maanteiden tilasta – ”Katastrofi edessä”

Asfalttipäällysteiden hinnannousu uhkaa rokottaa pahoin Suomen tieverkoston kuntoa. Tilastokeskuksen tuoreen, helmikuun tietoihin perustuvan maanrakennuskustannusindeksin mukaan päällysteiden kustannukset ovat nousseet vuoden aikana 18,5 prosenttia.

Suomen suurimpiin päällystealan yrityksiin kuuluvan Asfalttikallio Oy:n liiketoimintajohtajan Mikko Mäkelän mukaan tämä kuvastaa hyvin vallitsevaa tilannetta.

– Venäjän aloittama sota ei näy vielä Tilastokeskuksen luvuissa, joten todellinen hintojen nousu on kymmenen, jopa viisitoista prosenttia suurempi, hän sanoo.

Asfalttipäällyste koostuu pääsääntöisesti bitumista ja kiviaineksesta. Bitumin raaka-aineena käytetään öljyä. Päällyste valmistetaan kuumentamalla kiviaines joko maakaasulla, nestekaasulla tai raskaalla polttoöljyllä. Jälkimmäinen on kallistunut sodan seurauksena 35 prosenttia. Maakaasun hinta on ollut vielä tätä voimakkaammassa nousussa.

– Polttoaineella on merkittävä vaikutus valmistuskustannuksiin. Seuraavina tulevat kuljettaminen ja  itse päällystäminen. Kaiken kaikkiaan tämä on järkyttävä tilanne alalle. Kaikki kustannukset nousevat, mukaan lukien huoltokulut, Mäkelä kertoo. 

Vaikea kevät kuluttaa teitä

Kulunut talvi on ollut hankala teiden kannalta, sillä lämpötilojen voimakkaat vaihtelut ovat verottaneet asfalttipäällysteiden kuntoa.

– Kun käydään vuorotellen reilusti plussalla ja sitten on pakkasöitä, tällainen sää on myrkkyä päällysteille. Pahinta jälkeä asvaltille syntyy kun ajetaan nastarenkailla ja asvaltin pinta on märkä. Silloin päällysteen kuluminen on kolminkertaista kuivaan asvalttiin verrattuna, Mäkelä selvittää.

”Kun rahaa ei ole tarpeeksi teiden kunnossapitoon, säästetään väärissä paikoissa.”

Mikko Mäkelä, Asfalttikallio Oy

Valtio ei ole ainakaan vielä tullut liiemmin vastaan. Mäkelä pelkää, että valtion nykyisessä rahatilanteessa lisäsatsauksia ei ole tulossa. Se puolestaan pahentaisi teiden jo ennestään korkeaa korjausvelkaa. Kaiken lisäksi kevät on teiden kunnoin puolesta viime vuoden kevättä haastavampi.

– Teiden kuntoon vaikuttaa yksi ainoa asia eli raha. Kun rahaa ei ole tarpeeksi teiden kunnossapitoon, säästetään väärissä paikoissa. Suomessa päällysteiden paikkauksen suhde on lisäksi kohtuuton verrattuna uudelleen päällystämiseen.

”Korjausvelka pahenee”

Mäkelän mukaan Suomessa on trendinä pitkäaikaisten paikkausten suosiminen. Näin pyritään siirtämään isompia teiden parannusinvestointeja tulevaisuuteen.

– Kun yksittäisiä teissä olevia reikiä paikataan, vähemmän liikennöidyillä teillä käytetään ämpäripaikkaa eli vanhan mallin öljysoraa. Se ei pysy tiessä alkuunkaan.

Pääteillä pyritään tekemään pysyvä paikka reikäpaikkauksella, joissa käytetään valuasfalttia eli bitumista ja hienosta kiviaineesta valmistettua päällystettä.

– Sillä saavutetaan parempi kestävyys, mutta oikea ratkaisu olisi tehdä kunnollinen toimenpide, joka tarkoittaa pinnan jyrsintää ja kokonaan uutta asfalttia, Mäkelä jatkaa.

Valtion rahoitus kuluvalle vuodelle pitäisi olla samalla tasolla kuin viime vuonna, mutta urakoitsijat eivät ole vielä Mäkelän mukaan näitä rahoja nähneet.

– Väitän että tänä vuonna päällystyksiä tullaan vähentämään viime vuodesta. Tänä vuonna korjausvelka pahenee. Katastrofi on edessä, sillä ensi talvi tulee olemaan vielä pahempi, kun lähtökohtana on tämän vuoden tilanne. Teitä paikataan enemmän ja enemmän. Paikkaustyöt vievät euroja uudelleenpäällystämiseltä ja teiden kunto heikkenee etenkin alemmalla tieverkostolla.

Samalla alan yritysten tilanne heikkenee, sillä laitteissa on kiinni merkittäviä pääomia. Jos valtion rahoitus pienenee, moni yritys on ongelmissa. 

”Emme hyväksy veribitumia”

Asfalttikallio Oy ei ole ostanut bitumia raaka-aineeksi Venäjältä. Mäkelän mukaan alan yksi suurimmista haasteista on riippuvuus öljystä.

– Se vaikeuttaa jokaisen urakoitsijan elämää tällä hetkellä etenkin, kun kustannukset voivat vielä nousta nykyisestä. Me emme käytä venäläistä öljyä. Olemme sanoutuneet siitä irti. Emme halua tukea millään tavoin Putinin aloittamaa sotaa.

Samaan hengenvetoon Mäkelä myöntää, että moraalinen päätös vaikeuttaa jonkin verran yrityksen toimintaa.

– Merkittävin kilpailija Peab Asfalt käyttää venäläistä raaka-ainetta. Tämän he ovat itse myöntäneet Rakennuslehdessä. Meillekin on tarjottu bitumia Venäjältä. Sen hinta halpenee koko ajan, mutta emme me voi sitä ottaa vastaan. Arvostan suuresti niitä tilaajia, jotka ovat kyselleet asiasta ja tekevät päätöksiä bitumin alkuperän mukaan. Me emme hyväksy veribitumia asfalttimme joukkoon.

Yrittäjät tyrmää liikenteen rahoituksen leikkauksen

Suomen Yrittäjät on yhdessä INFRAn, JHL Raideammattilaisten, MTK:n, SAK:n Rakennusliiton ja Suomen Tieyhdistyksen kanssa viestinyt huolensa Suomen liikenneverkoston kunnosta ja korjausvelan kasvusta. Järjestöt katsovat, että hallituksen tulee perua liikenteen rahoituksen 110 miljoonan euron leikkaus kevään kehysriihessä.

Yrittäjien mukaan liikenteen rahoituksen leikkaaminen nopeuttaisi entisestään Suomen tiestön ja rataverkon rapautumista. Maantie- ja rautatieverkon korjausvelka on kasvanut viidessä vuodessa 2,5 miljardista lähelle kolmea miljardia euroa. Väyläviraston ennusteen mukaan kasvu jatkuu. Korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon.

– Liikenneverkon ympärivuotinen ja -vuorokautinen toimintavarmuus ovat edellytyksiä yritysten kilpailukyvylle ja uusien investointien saamiselle Suomeen. Pääväylien ja raiteiden lisäksi pitää huomioida myös vähäliikenteinen tieverkko. Sen ylläpito turvaa esimerkiksi alkutuotannon edellytykset, suomalaisten ruokahuollon, kotimaisen bioenergian ja teollisuuden raaka-aineiden saatavuuden, Suomen Yrittäjien liikennepoliittinen asiantuntija Emma-Stina Vehmanen sanoo.

Järjestöjen mukaan hallituksen tulisi leikkausten sijasta sitoutua kaikkien eduskuntapuolueiden viime vuonna sopimaan perusväylänpidon sadan miljoonan euron tasokorotukseen.

Parlamentaarinen liikenneryhmä Liikenne12 esitti viime vuoden keväällä sadan miljoonan euron tasokorotusta perusväylänpidon rahoitukseen vuoden 2025 alusta. Sen sijaan hallitus leikkasi liikenteen rahoitusta 110 miljoonalla eurolla. Päätökseen on luvattu palata huhtikuussa pidettävässä hallituksen kehysriihessä, jossa päätetään valtion lähivuosien määrärahoista.

– Liikenneinfran rahoituksen leikkaaminen kiihdyttäisi entisestään Suomen tiestön ja rataverkon rapautumista, Vehmanen huomauttaa.