Marttilan Lastenpalvelut Oy Heinolassa tarjoaa lastensuojelun sijaishuoltoa

– Olen itse varmaan aina ajatellut olevani yrittäjä jossain vaiheessa elämää ja tähdet osuivat kohdalleen 2018, jolloin Marttilan Lastenpalvelut Oy ja Perhekoti Bertta perustettiin, kertoo Marttilan Lastenpalvelu Oy:n yrittäjä Annu-Stiina Luukko.

Mies väittää, että olen aikanaan ensimmäisillä treffeille selittänyt hänelle, että aion joskus perustaa perhekodin. Yksin tätä ei voisi tehdäkään, kun koko yritystoiminta on kotona ja kaiken aikaa työnalla.

Pidämme yhdessä mieheni kanssa Marttilan Lastenpalvelut Oy:tä ja tuotamme kunnille sekä kaupungeille lastensuojelun sijaishuollon palveluita ammatillisena perhekotina. Asiakkaamme ovat periaatteessa kuntien ja kaupunkien virkamiehiä, mutta varsinaisesti meille sijoitetut lapset sekä heidän biologiset sukulaisensa. Lapsia emme tokikaan asiakkaina ajattele, emmekä heitä sellaisiksi kutsu.
Tämä on tällainen omalaatuinen yhdistelmä, jossa yhdistetään työ, oma elämä ja koti, ilot ja surut.

Toimialan valinta tapahtui oman osaamisen mukaan, olen ollut erilaisissa sijaishuollon yksiköissä ja niiden erilaisissa tehtävissä töissä lähes 20 vuotta. Mies ei ole ”alan miehiä”, mutta teimme tätä samaa työtä jo aiemmin, toisen yrityksen palveluksessa ennen yrittäjiksi ryhtymistä.

Sopiva kiinteistö löytyi Heinolasta, joten sattumalla oli sijansa siinä, minne sijoituimme. Vuoden 2019 lopussa avasimme toisen perhekodin Hollolaan, kun Perhekoti Martta sai toimilupansa Etelä-Suomen Aluehallintovirastolta. Marttaan on palkattu perhekotivanhemmat toimintaa pyörittämään. Ehkä jatkossa tarjoamme muitakin palveluita, ainakin ideoita on olemassa.

Perhekoti Bertta Heinolassa

Yrittäjien sanotaan olevan aina töissä ja niin mekin, 24/7. Tyypillisenä työpäivänä herätyskello soi arkisin 6.30 ja sen jälkeen kiskaisen aamutakin päälle ja silmät sikkurassa käyn laittamassa puurot tulille.Koululaiset herätellään samoihin aikoihin ja heidän lähdettyään on muutama tunti omaa aikaa, jolloin olemme päättäneet minimoida kaikenlaisen varsinaiseen työhön liittyvän ja keskittyä omiin mielenkiinnon kohteisiin. Käymme uimahallissa, melomassa, sienessä, kirppareilla jne., vaikka tehdään niitä lastenkin kanssa.Näissä yksin ja kahdestaan tehtävissä asioissa mukavinta on se, ettei tarvitse huolehtia kenestäkään muusta.
Nyt paljon tästä omasta ajasta on mennyt lukemiseen ja harjoitustyönohjauksiin, kun aloitin syksyllä 2 vuotta kestävän Dialogisen työnohjaajakoulutuksen virkistääkseni omaa aivotoimintaani ja kuuntelutaitojani.
Tunnustan, että välillä omasta periaatteesta tulee luovuttua, paperihommat sujuvat nopeammin, kun lapset ovat koulussa ja mieskin muualla.

Lasten koulupäivän jälkeen jatketaan normaaleilla arkiaskareilla; läksyt, harrastukset, kuljetukset, kaupassa käynti, välipala, iltapala, siivous, pyykinpesu ja muut yhteiset puuhastelut. Niitä riittää ja ne ovat erittäin tärkeitä, monenlaisista lähtökohdista tuleville lapsille ennakoitava sekä aikuisjohtoinen arki on paras ja tärkein kuntoutus.

Viikonloppuisin emme laita kelloa herättämään, lapset heräävät kuten missä tahansa kodissa hyvissä ajoin silloin kun saisi nukkua pidempään. Porukalla saatamme sitten mennä mökille, käydä erilaisissa tapahtumissa ja retkillä. Osa lapsista tapaa läheisiään viikonloppuisin ja koulujen loma-aikoina, se takaa paikallaolijoille erilaista omaa huomiota.
Vaikka olemme töissä liki aina, niin pidämme välillä silkkaa lomaa ja vapaita viikonloppuja. Niitä varten olemme palkanneet työntekijän, joka hoitelee kaikki hommat meidän poissa ollessa. Pisimmillään olemme olleet kaksi viikkoa pois yhteen menoon, viimeksi reppureissulla Thaimaassa ja Kamputseassa juuri ennen kuin korona alkoi iskeä alkuvuodesta.

Koko yrittäjänä olemisen ajan haasteellisinta on ollut löytää toimitilat. Tähän työhön tarvitaan iso ja sopivilla ominaisuuksilla oleva talo ja sellaisen vuokraaminen tai ostaminen ennen yritystoiminnan alkua ei ole ihan yksinkertainen temppu.
En ole myöskään kovin kummoinen myyntimies, onneksi markkinointi ja myynti ei ole näissä hommissa jokaisena päivänä kaikkein tärkeintä. Joskus lapsia kotiutuu tai sijoitus katkeaa, silloin hyvin tehty työ takaa uuden sijoituksen.
Itsensä ja osaamisensa esille tuominen ei ole minulle helppoa eikä luontevaa. Sellainen ”hissipuhe” missä osaisi kertoa missä ja millä lailla on hyvä, pitäisi tehdä ja opetella.
Varmaan kuvaavaa on, että meillä ei ole perusfacebooksivuja kummempaa markkinointimateriaalia edes olemassa, ei logoa eikä nettisivuja.
Parasta yrittäjyydessä taas on oma vapaus päivissä ja päättää mihin suuntaan töitään lähtee kehittämään. Saa luvan kanssa ideoida ja olla itsenäinen.

Jokaisella on omat syynsä lähteä yrittäjäksi, mutta meille isona asiana oli ”pienempikin voi olla ihan kaunista”-ajattelu. Sosiaalialan palvelut ovat nykyisin isoissa ja välillä vieraissakin käsissä, se sopii kotona tehtävään perhekotityöhön erityisen huonosti.
Me saamme itse valita ja tilata lapsuudenystävän yksityisyrittäjämiehen sähkötöihin tai ostaa potut suoraan naapurin pellolta. Tällaista pienyrittäjän yksinkertaista yhteiskuntavastuuta, jossa kuntien meille maksamat rahat palautuvat osittain lähiympäristöön.
Jotkut ovat kommentoineet meille, että te teette arvokasta ja tärkeää työtä ja näin ajattelenkin. Mutta ei tämä mitään hyväntekeväisyyttä silti ole.

Minulla on kaksi parasta vinkkiä yrittäjiksi aikoville tai tuoreille yrittäjille. Toinen on omani ja toisen sain eräältä kokeneelta yrittäjältä, joka oli saanut sen isältään yrittäjäksi ryhtyessään.

1. Jos uskot asiaasi, niin tee se. Asiat voivat vaatia hiomista ja kypsyttelyä, mutta sitkeydellä palaset loksahtelevat kohdilleen.

2. Jos hyppäät tai putoat matonreunalta, niin ei siinä kuinkaan käy. Eli pitämällä suunnitelmien ja riskien mittasuhteet itselleen sopivina pysyy yöunet pitkinä.