Metsä- ja puualan yrittäjä saa hurjia pyyntimääriä polttopuusta – ”Etsin ensi kesäksi polttopuiden raaka-ainetta kissojen ja koirien kanssa”
Polttopuuta 40 vuotta myynyt Pekka Harjula on seurannut klapikauppaa epäuskoisena tänä kesänä. Ensi kevääksi raaka-ainetta etsitään jo kuumeisesti.
Polttopuun saatavuudesta ja hinnoista on kerrottu alkusyksystä, sillä monien polttopuuta kauppaavien varastot ovat varsinkin Etelä-Suomessa myyty. Eikä ihme, sillä yrittäjät ovat saaneet pyyntöjä ennenkuulumattomista määristä.
Etelä-Pohjanmaalla, Ilmajoen Huissin kylässä, 40 vuotta polttopuita myynyt Pekka Harjula ei ole koskaan todistanut vastaavaa.
– Osittain kyseessä on paniikin lietsontaa. Puuta varataan varastot ja välivarastot täyteen, jopa 50-60 kuutiota päivässä. En uskalla enää luvata asiakkaille, että pystyn uusia tilauksia toimittamaan.
Kyselyt alkoivat myös 1,5 – 2 kuukautta etuajassa, jo ennen juhannusta.
– Yleensä ensimmäiset tilaukset tulevat, kun auton ikkunat ovat aamulla ensimmäistä kertaa kuurassa. Nyt puut eivät ole edes kuivia vielä, kun niitä oltaisiin jo ostamassa, Harjula kertoo.
Hamstraus käynnissä
Tilausmäärät ovat holtittomia ja niitä hamstrataan myös jälleenmyyntiin. Helsingin Sanomat kertoi viikonloppuna, että irtokuution hinta on Uudellamaalla kivunnut noin 150 euroon, kun se vielä vuoden alussa maksoi noin 60 euroa. Klapeja tuodaan myös Latviasta ja Virosta pääkaupunkiseudulle.
Harjula on kuullut kollegalta, että tätä on pyydetty myymään 100 kuutiota klapeja, mutta kauppoja ei ollut syntynyt.
– Kukaan ei tarvitse niin paljon puuta omaan käyttöön. Niitä myydään tuplahinnalla sitten eteenpäin.
Harjulan mukaan talo, jossa on joku muukin lämmitysmuoto, voisi tarvita talveksi kolmisen kuutiota puuta. Nyt asiakkaat ostavat viisi.
Raaka-aineen metsästys ensi vuodelle on käynnissä
Klapeja ei saa noin vain lisää, sillä ne pitää kuivata ennen kuin ne ovat poltettavia. Syksyllä ilman kosteus on niin korkealla, että puu ei kuivu. Kevät on kuivamisaikaa.
Harjula on kuullut kuivauskonteista, mutta hänen lähipiirissään niitä ei ole käytössä. Konttien käyttäminen vie valtavasti energiaa, joten niiden käyttö on kyseenalaista.
Harjulalla on vuodesta 2012 ollut kuivaushalli, ja nyt hänellä on kolme varastoa, jotka vetävät 300 irtokuutiota puuta.
Nyt varastossa on viimeiset klapit jäljellä, ja nekin on varattu.
Raaka-aine koivuklapeihin on samaa tavaraa kuin sellutehtaiden koivukuitu. Puu tulee metsäpalveluyrittäjiltä, suoraan metsänomistajilta sekä omasta metsästä.
– Etsin ensi kesäksi kissojen ja koirien kanssa raaka-ainetta, Harjula sanoo.
Ilmastonmuutos jouduttaa tonttipuiden kaatoa
Harjulan yritys Pekan puu- ja metsätyö tekee klapikaupan lisäksi tontti- ja ongelmapuiden kaatoa. Se on ennen työllistänyt keväisin istutuskauden aikaan ja syksyisin, kun lehtiä pitäisi haravoida, mutta nykyään työ on läpivuotista.
– Ilmasto on muuttunut ja myrskyjä tulee läpi vuoden. Ihmisiä pelottaa, että puut kaatuvat rakennusten päälle, mikä jouduttaa puiden poistamista, hän sanoo.
Pihapuista ei ole apua klapipulaan, koska puissa voi olla rautanauloja, jotka rikkovat klapikoneen terän. Lisäksi puut ovat oksaisia tai lahoja. Ne päätyvät hakkeeksi Seinäjoelle Seinäjoen Voiman voimalaitokselle ja maatilojen lämmitykseen.
Harjula työskentelee verkostomaisesti, ja työllistää traktoriyrittäjiä, kuljettajia, kantojyrsintöitä tekeviä sekä kiipeilykaatoa tekevän yrittäjän urakoissaan.
Vanhin poika on ottanut metsänhoito- ja raivaustyöt hoitaakseen, koska siihen ei enää oma aika riitä.
Myös Harjulan isä, sisko, tytär ja vävy ovat yrittäjiä.
Harjula on toiminut kolme vuotta Ilmajoen Yrittäjien puheenjohtajana sekä Etelä-Pohjanmaan työvaliokunnassa. Vuonna 2021 hänet palkittiin paikallisesti Vuoden pienyrittäjänä.
Järjestöhommatkin ovat jääneet taka-alalle yrityskiireiden vuoksi.
– ikää tulee lisää, vauhti kiihtyy. Tänä vuonna tulee liikevaihtoennätys, Harjula sanoo.
