Mielipide – Kankea aluepolitiikka saa jäädä

Euroopan Unioni on aikoinaan linjannut olevansa alueiden Eurooppa. Tämä perusperiaate jäi pitkälti sivuun, kun 2000-luvun globalisaation imussa unohdimme alueemme. Oli fiksua keskittää tuotantoa suuralueisiin ja etenkin Kiinaan. Arvoketjujen tehokkuus tarkoitti materiaalivirtojen siirtymistä kontteihin, maailman merille ja sieltä kulutukseen. Venäjän hyökkäyssota ja sitä edeltänyt pandemia riisuivat naamiot tässäkin mielessä. Nyt käymme keskustelua siitä miten varmistetaan valtioiden oma huoltovarmuus, osaamisen säilyminen, tuotannon kotiuttaminen Eurooppaan tai meidän tapauksessamme Suomeen. Ilmansuunnan vaihtuminen on tervetullut ja tässä on alueiden mahdollisuus.

Professori Mari Vaattovaara on todennut, että aluepolitiikkamme tuntee vaatimukset koko Suomen asuttuna pitämisestä ja kasvukolmion Helsinki-Turku-Tampere. Niiden välissä on tyhjiö, jota uusien kasvukäytävien toiminta tulee paikkaamaan. Uusin ja ehkä tuntemattomin on Viitoskäytävä. Se kattaa 900 km pituisen pannan Etelä-Savosta Itä-Lappiin, halkaisee viisi maakuntaa ja 48 kuntaa. Suomen raaka-ainevarojen, kaivannaisteollisuuden ja metsätalouden arvonlisäyksestä alue kattaa yli neljänneksen. Alueen tuotantohyödykkeet ja raaka-aineet tarvitsevat nykyistä moninkertaisen vahvemman liikenneinfran toimiakseen maksimaalisen tehokkaasti sekä sotilaallisen liikkuvuuden että yritysten näkökulmasta.

Venäjän hyökkäyssota heitti meidät keskelle eurooppalaista turvallisuuspolitiikkaa 1300 kilometrin pituudelta. Tuoreessa hallitusohjelmassa on viittauksia Suomen Nato-jäsenyyden aluepoliittisiin vaikutuksiin  verraten vähän, mutta Naton roolia Itä-Suomen aluetoimijana tietysti valmistellaan. Itä-Suomen merkitys on noussut uudelle tasolle, esimerkkeinä vaikkapa Rissalan lentokenttä, Pelastusopisto ja suunnitteilla oleva kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus Kuopioon.

Hallituksen on panostettava panostuksia enemmän Itä-Suomeen. Ei siksi, että se alueena kaipaa vanhaa aluepoliittista tukea vaan siksi, että geopoliittisesti strategisen alueen vahvistaminen on välttämätöntä. Viitoskäytävä ja laajemmin koko Itä-Suomi on Suomen huoltovarmuuskäytävä, raaka-ainekäytävä ja turvallisuuskäytävä.