Mielipide: Tarve työvoiman osaamisen päivittämiselle on jatkuva
Mielipidekirjoitus julkaistu Kauppalehdessä 14.9.2023
Vastuuta työelämän jatkuvasta oppimisesta ja kehittämisestä sysätään vuoroin yrityksille, vuoroin oppilaitoksille, riippuen siitä, mikä taho kulloinkin keskustelua johtaa.
Samaan aikaan työelämän muutokset rullaavat eteenpäin kiihtyvällä vauhdilla. Tarve työvoiman osaamisen jatkuvalle päivittämiselle, koulutuksen uudelleen kohdentamiselle ja houkuttelevien työympäristöjen luomiselle korostuu entisestään.
Elinkeinoelämä tarvitsee uudistumiskyvykkyyttä ja tutkimus- ja kehittämistoimintaa kipeämmin kuin koskaan teollisen historiansa aikana.
Vihreän siirtymän vaade, teknologinen murros ja ikäluokkakehitys ovat luoneet uuden tilanteen. Yhteistyö oppilaitosten, yritysten ja päättäjien välillä asettuu tarkastelun polttopisteeseen. Tämän sytyttämiseksi tarvitaan yhteiskunnallista tukea ja rohkeita ratkaisuja.
Mentorointi ja suunnitelmallisuus luo luottamusta
Miten uusia haasteita tulisi työpaikoilla kohdata? Inklusiivisen työympäristön luominen kaikenlaista taustoista ja osaamislähtökohdista tuleville työntekijöille edistää tasa-arvoa ja mahdollisuuksia. Esimerkit työtehtävien muotoilemisesta, kuten joustavista työajoista, tehtävien jakamisesta, työn pilkkomisesta ja teknologian hyödyntämisestä, sopivat sovellettuina kaikkiin työyhteisöihin.
Aloittelevan työntekijän perehdyttäminen mentorointiohjelmineen ja urapolkujen suunnittelemisineen luovat luottamusta. Vastaavasti fiksu ikäjohtaminen ja mahdollisuuksien avaaminen yli 55-vuotiaille työntekijöille pidentävät tutkitusti työuria ja mahdollisesti houkuttelevat jo eläköityneitä työntekijöitä takaisin työelämään.
Työtehtävien uudelleenmuotoilu pitää nähdä jatkuvana prosessina, joka kirittää organisaatioita päivittämään käytäntöjään. Teknologinen kehitys ja automatisaatio muuntavat nopeasti sitä, mitä tehtäviä on järkevää automatisoida ja mitä tehtäviä ihmisosaaminen edellyttää.
Jokainen on arvokas
Osaamisen räätälöinti perustuu ymmärrykseen siitä, että jokainen työntekijä on arvokas yksilö omine vahvuuksineen ja kiinnostuksen kohteineen. Siksi tarvitaan enemmän yksilöllisiä koulutus- ja
kehittämistoimia.
“Työtehtävien uudelleenmuotoilu pitää nähdä jatkuvana prosessina.”
Tämä yhteiskunnallinen tilaus vaatii koulutuslaitoksilta joustavuutta. Digitaaliset oppimisalustat ja verkko-opetus mahdollistavat monimuotoisen kouluttautumisen työn ohella. Digivisio2030 piirtää osaltaan tätä tulevaisuuskuvaa korkeakoulujen digitaalisessa kehityksessä, mutta vaatii vahvaa sidosryhmäyhteistyötä elinkeinoelämän kanssa muuttuakseen uudeksi käytänteeksi.
Vastuu on kaikilla
Yritykset ja oppilaitokset ymmärtävät yhä selkeämmin, että systemaattinen yhteistyö on avain osaavan työvoiman tarpeiden tyydyttämiseen ja työelämävalmiuksien parantamiseen. Kumppanuussopimukset ovat nouseva trendi ja mahdollistavat rakenteellisen yhteistyön oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä.
Tämä yhteistyö myös edistää innovaatioita, alan tuntemusta ja mahdollistaa opiskelijoille käytännön kokemuksen hankkimisen ennen valmistumista. Hyviä esimerkkejä löytyy eri puolilta Suomea. Todettava kuitenkin on, että yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tavoitteiden määrittelyssä ja vaikuttavuuden mittaamisessa on edelleen työnsarkaa.
Vastuu työelämän uudistumisesta ei ole yksin kenenkään asia. Se edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka yhdistää koulutuksen, teknologian, yritysten ja päättäjien toimet yhdeksi kokonaisuudeksi.
Paula Aikio-Tallgren
eMBA, toimitusjohtaja, Savon Yrittäjät
Mirva Juntti
FT, KTM, palvelupäällikkö, Lapin Amk
