Mielipidekirjoitus: Jätelain muutos haittaa yrityksiä ja asukkaiden valinnanvapautta
Voimassa olevan jätelain mukaan kunnan jätehuoltoviranomainen voi päättää, noudatetaanko sen alueella asukkaiden jätekuljetuksissa kunnan mallia vai kiinteistön haltijan mallia, jossa asukkaat saavat itse päättää jätekuljetusyrityksensä. Ympäristöministeriö on asettanut lausunnolle esityksen jätelainsäädännön muutamiseksi.
Esityksessä kuntalaisten kuivajätteen kuljetusten osalta poistettaisiin kiinteistön haltijan valintaan perustuva malli. Kunnat eivät voisi enää jatkossa päättää oman alueensa kuljetustavasta, vaan asukasjätteiden kuljetuksessa siirryttäisiin pelkästään kunnan järjestämään malliin. Muutos aiheuttaisi merkittävää haittaa alan yrityksille ja sen myötä työllisyydelle. Se myös vähentäisi asukkaan valinnanvapautta ja kuntien itsemääräämisoikeutta.
Kunnissa asukkaiden jätteenkuljetuksista päätetään demokraattisesti luottamushenkilöistä koostuvissa viranomaisissa, jotka voivat ottaa huomioon alueiden erityispiirteet. Toimialajärjestö Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKALin selvityksen mukaan sekajätteen/polttokelpoisen jätteen osalta on tällä hetkellä käytössä asukkaiden valintaoikeuteen perustuva malli noin puolessa Suomen kunnista. Pakkausjätteen osalta asukkaat saavat valita palvelunsa 70 prosentissa kunnista. Tällä hetkellä Päijät-Hämeen alueella on käytössä nyt lopetettavaksi esitetty kiinteistön haltijan malli kahdeksassa kunnassa sekajätteen/polttokelpoisen jätteen osalta ja yhdeksässä kunnassa pakkausjätteen osalta. Muutoksen vaikutukset olisivat siis Päijät-Hämeessäkin merkittäviä.
Lakimuutosten myötä lukuisten yritysten ja näiden asiakkaiden sopimukset päättyisivät siir-tymäajan kuluessa. Käytännössä valta jäteyritysten tulevaisuudesta siirtyisi useilla alueilla kunnallisille jäteyhtiöille. Kuntayhtiöt toimivat osakeyhtiölain mukaisesti, kilpailevat useissa tapauksissa yksityisten jäteyritysten kanssa yritysjätteistä ja kilpailutusten kautta päättävät, mitkä yritykset saavat toimia kuljetusmarkkinoilla asukasjätteen osalta. Jopa tuhat suomalaista yritystä ja tuhannet toimialan työpaikat olisivat vaarassa. Esitys on isku koronan jo kurittamien pk-yrittäjien kasvoille, minkä lisäksi se on ristiriidassa hallituksen työllisyystavoitteiden kanssa.
Vaikutuksiltaan merkittävälle lakiehdotukselle ei ole esitetty kunnollisia perusteita. Yhdeksi tavoitteeksi on kerrottu pienten ja keskisuurten yritysten parempi pääsy mukaan tarjouskilpailuihin. Silti ehdotuksen hankintoja koskeva lakipykälä vain toistaa jo hankintalaissa olevia mahdollisuuksia: kilpailutukset voidaan toimittaa jo nyt, ja myös jatkossa, pienten yritysten kannalta joko hyvin tai huonosti. Suomessa on lukuisia surullisia esimerkkejä siitä, että jätekuljetuksia koskevan kilpailutuksen voittaa yksi tai muutama kansainvälinen tai valtakunnallisesti suuri toimija. Markkinoiden keskittyminen johtaa palvelun laadun heikkenemiseen ja lopulta hintojen nousuun.
Kaksoisjärjestelmästä luopumista perustellaan myös sillä, että kunnan järjestämään jätteen-kuljetukseen siirtyminen vähentäisi jätehuollon seurantaan ja valvontaan tarvittavia viranomaisresursseja. Peruste ei vakuuta, sillä valvontaviranomaisten tehtävänä on nimenomaan valvoa lakien noudattamista kunnissa. Ongelmaan on myös jo esitetty ratkaisuja sako- ja umpikaivolietteen osalta: kuljettajilla on kiinteistön haltijan mallissa erilaisia tiedonantovelvollisuuksia viranomaisille ja niiden noudattamatta jättämisestä voidaan rangaista rikoslain nojalla.
Päijät-Hämeen Yrittäjät pitää tärkeänä, että kunnat ja asukkaat saisivat jatkossakin päättää alueensa kuljetusmalleista. Keskellä koronakriisiä yrittäjyyden ja työllistämisen edellytyksiä ja kuntien elinvoimaa ei tule vaarantaa huterilla perusteilla.
Heta Vihervirta-Vuontelo
toimitusjohtaja
Päijät-Hämeen Yrittäjät
Tiina Wangel
puheenjohtaja
Päijät-Hämeen Yrittäjät
