Mihin kustannustukeen varattuja tukieuroja oikein jemmataan?
Kustannustuen kolmas haku avautuu huhtikuun lopulla. Uusia hakukierroksia voidaan tehdä vaikka kymmeniä, mutta elleivät tuen myöntämiskriteerit muutu, mikään ei muutu. Tukeen varatut sadat miljoonat pysyvät rahasäkeissään. Tuoreen tiedon mukaan Suomi erottuu muista EU-maista nihkeänä koronatukien myöntäjänä. Yrittäjä kysyy: mihin kustannustuen varoja säästetään.
Juttu julkaistu alunperin Kauppalehdessä 26.4.
Kustannustuen kolmas haku avautuu huhtikuun lopulla. Uusia hakukierroksia voidaan tehdä vaikka kymmeniä, mutta elleivät tuen myöntämiskriteerit muutu, mikään ei muutu. Tukeen varatut sadat miljoonat pysyvät rahasäkeissään. Tuoreen tiedon mukaan Suomi erottuu muista EU-maista nihkeänä koronatukien myöntäjänä. Yrittäjä kysyy: mihin kustannustuen varoja säästetään.
Nyt on jo käynyt selväksi, että kustannustuki ei ole toiminut toivotulla tavalla. Ensimmäisen hakukierroksen hylättyjä hakemuksia oli 73 prosenttia. Hyvänä tuloksena ei voida pitää sitä, että kakkoskierroksen hylkyprosentti on 62 prosentin tuntumassa.
Kustannustuen lainsäädäntö tehtiin hyvässä tarkoituksessa, mutta kriteerit ovat torpanneet hyvät tavoitteet.
Yrittäjät ovat toistuvasti esittäneet liikevaihdon laskurajan alentamista nykyisestä 30 prosentista 20 prosenttiin, samoin kuin maksettavan 2000 euron alarajan alentamista. Kustannustuki III:ssa alarajaan tulossa pientä joustoa, mutta liikevaihtokriteerissä ei ole liikuttu mihinkään.
Kolmas ongelma on vaikeasti sopeutettavien kustannusten määrittely. Se on edelleen liian suppea ja kaavamainen. Monen hylyn peruste on, että vaikka liikevaihtokriteeri täyttyykin, yritykselle ei kerry tarkastelujaksolla riittävästi kustannuksia.
”Liikevaihdon alaraja 20 prosenttiin ja toimialakriteeri pois.”
Ongelmallinen on myös yrityksen toimialan valtakunnallinen mediaani, jonka on pitänyt laskea vähintään 10 prosenttia. Toimialakriteeri ei ole sitova, ja ellei tämä vaade täyty, yritykset voivat erikseen perustella tuen tarpeen lisäselityksellä. Miksi tämä ylimääräinen perusteluvaihe ylipäänsä luotiin?
Tarkastelujaksot laahaavat reaalimaailman perässä. Tuleva kolmoskierros koskee marras-helmikuuta 2020-21, jota verrataan edellisen vuoden vastaavaan periodiin. Käytännössä yritykset, jotka pääsevät kriteerien mankelista läpi, voivat odottaa korvauksia kesän aikana. Päättäjiltä puuttuu ymmärrys yritysten arkipäivään ja siihen, että yritysten kassavarat ovat tosiasiassa tuhansissa yrityksissä loppumassa.
Ruotsissa on kustannustukea vastaava suora tuki. Kriteerinä on liikevaihdon lasku, mutta ilman toimialakriteeriä. Korvausjaksot ovat pyörineet nonstopina koronakriisin alkamisesta lähtien, ja vuoden alusta Ruotsin hallitus ilmoitti tuen laajentamista ja kasvattamisesta.
Myös meillä tuen vaikuttavuus voisi kasvaa selkeillä muutoksilla. Liikevaihdon alaraja 20 prosenttiin ja toimialakriteeri pois. Ellei tuen alarajaa haluta kokonaan poistaa, sen puolittamien tuhanteen euroon auttaa monta pientä yritystä. Kustannustuen määrittelyyn lisää leveyttä ja tarkastelujaksot rullaavaksi systeemiksi.
Hallitus on viestittänyt, että kustannustuelle suunnitellaan neljättä kierrosta. Nykyisellä vauhdilla nykyinenkin rahasäkki riittää maailman tappiin. Eri asia on sitten riittääkö hakemuksia tekeviä yrityksiä.
Hallitus reagoi ponnekkaasti yritysten ahdinkoon koronapandemian alussa. Nyt kun on käynyt selväksi, että koronatauti jatkuu jollain ilmaantuvuudella ainakin vuoden loppuun ja jonkinasteisesta virustaistelusta tulee vuosien mittainen mittelö, hallituksen tahti hiipuu. Tilanteen pitäisi olla aivan päinvastoin.
Paula Aikio-Tallgren
Savon Yrittäjät, toimitusjohtaja
