8.8.2017 klo 13:32
Uutinen

Millaisesta yrityksestä tulee globaali menestyjä?

Millaiset yritykset selviävät kansainvälistymisestä voittajina? Asiaa on selvitetty tuoreessa väitöstutkimuksessa Vaasan yliopistossa.

Vaasan yliopistossa tehty uusi väitöstutkimus näyttää, missä tilanteissa yritykset pystyvät hyötymään globalisaatiosta ja kansainvälistymisestä. Kansainvälisen markkinoinnin alalta tohtoriksi väittelevä Krishna Bhandari on analysoinut pohjoismaalaisia suuria ja keskisuuria yrityksiä ja tutkinut yhteyttä yrityksen kansainvälistymisen ja pitkän aikavälin menestyksen välillä.

Bhandarin tutkimus osoittaa, että kansainvälistyminen kasvattaa yrityksen tuottavuutta ja lisää sen markkina-arvoa vain tietyissä tapauksissa. Esimerkiksi pohjoismaalaiset yritykset, joiden myynnistä vähemmän kuin 10 prosenttia tai enemmän kuin 75 prosenttia tulee ulkomaankaupasta, eivät välttämättä hyödy kansainvälistymisestä pitkällä aikavälillä.

– Yritysten optimaalinen kansainvälistymisen taso on siis 10 ja 75 prosentin välillä, sanoo Bhandari.

Kansainvälistymisen vaikutus pitkän aikavälin tulokseen kasvaa, mikäli yrityksellä on yrityskohtaisia etuja kuten patentteja, tavaramerkkejä ja tunnettu brändi, tai jos se tekee oikeita strategisia valintoja koskien kustannus-, erikoistumis- ja hybridistrategioita.

Kuinka välttää menestymisen ansat?

Väitöskirjan toinen merkittävä löytö on se, että yritysten tulisi olla “molempikätisiä”, jolloin ne samanaikaisesti keräisivät lyhyen tähtäimen tuottoja (eksploitaatio) ja innovoisivat pitkän tähtäimen menestystä varten (eksploraatio).

Mikäli eksploitaation ja eksploraation suhde on joko hyvin matala tai hyvin korkea, yritys ei hyödy kansainvälistymisestä. Optimaalinen tasapaino näiden välillä auttaa yrityksiä välttämään menestymis- tai eksploitaatioansan.

Tämä ansa esiintyy silloin, jos yritys hakee tuottoja innovaation ja uuden tuote- ja palvelukehityksen kustannuksella.

– Yritysjohto voi hyötyä väitöskirjasta ohjaamalla resursseja optimaalisen vaihteluvälin mukaisesti kansainvälistymisessä ja innovaatiotoiminnassa, sanoo Bhandari.

Krishna Bhandari syntyi vuonna 1971 Nepalissa. Hän on Suomen kansalainen ja asuu nykyään Helsingissä perheensä kanssa. Ennen tohtoriopintojaan Vaasan yliopistossa Bhandari toimi pitkään yrityselämässä, muun muassa Nokialla.

Väitöskirja pdf:nä

toimitus@yrittajat.fi