Eurooppa-päivän paneelikeskustelussa olivat mukana HAMKIN vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä, Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka, Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen ja Riihimäeltä robotiikan opetuksen erityisasiantuntija Reetta Viitanen.

Miltä näyttää sinun tulevaisuutesi Eurooppa?

Eurooppa-päivä on Euroopan rauhan ja yhtenäisyyden päivä, jota vietetään aina 9.5. Schumanin julistuksen vuosipäivänä Suomessa ja koko Euroopassa.

Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti Pariisissa vuonna 1950 pitämässään puheessa Euroopalle uudenlaista poliittista yhteistyötä, joka tekisi Euroopan kansakuntien väliset sodat mahdottomiksi. Schumanin ehdotusta pidetään nykyisen Euroopan unionin alkuna.

Eurooppa-päivää vietettiin myös Hämeenlinnassa juhlaseminaarissa Verkatehtaalla. Hämeen Liiton organisoimassa tapahtumassa puheenvuoroja antoivat mm. komissaari Jutta Urpilainen, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, EU-parlamentin jäsen Sirpa Pietikäinen ja Hämeen maakuntajohtaja Toni K. Laine. Lisäksi kuultiin puheenvuoroja suomalaisen vientiteollisuuden kehittämisestä sekä paneelikeskustelu, mitä EU merkitsee Kanta-Hämeelle.

Pääjohtaja Olli Rehn kannusti kantahämäläisiä paikallisen toiminnan kehittämisessä.
–Innovaatiot, talouskasvu ja yrittäjyys ja luova työ syntyvät loppujen lopuksi ruohonjuuritasolla. Me tarvitsemme selkeästi työ- ja opiskelijaperäistä maahanmuuttoa.

Paneelikeskusteluun osallistunut Hämeen Yrittäjien Juha Haukka painotti myös työperäisen maahanmuuton tärkeyttä. Kilpailu työvoimasta on yhtä kovaa niin Euroopassa, Suomessa kuin Kanta-Hämeessä.
– Koska Suomi ei ole vetovoimainen Euroopan mittakaavassa, niin meillä on lisäksi paikallisella tasolla kova työ nostaa Kanta-Häme kiinnostavaksi koko Suomessa. Kun saamme vuodessa Suomeen noin 5 000 työperäistä maahanmuuttajaa, niin vain 100–150 heistä suuntaa kokkansa kohti Kanta-Hämettä.

Kanta-Hämeessä jäi viime vuonna syntymättä arviolta 3 000 työsuhdetta osaajapulan vuoksi. Tämän tekemättömän työn elinvoimavaikutus oli noin 300 miljoonaa euroa.

HAMKin vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä vetosi siihen, että suomalaisen korkeakoulutuksen taso pitää rakentaa samalle kansainväliselle tasolle kuin esimerkiksi Pohjois-Amerikassa tai Aasiassa.
– Eurooppalaisessa korkeakoulumaailmassa on keskityttävä tekemään vielä kiinteämpää yhteistyötä. Esimerkiksi innovaatiohubien osalta TKI-toiminnassa lapio on isketty maahan yhteistyön merkeissä. Myös opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuutta eurooppalaisessa yhteisössä on pyrittävä lisäämään. Monikulttuurisuus ja monialaisuus on meille mahdollisuus rakentaa parempaa maailmaa.