“Monen yrittäjän voimat ovat loppumassa”

Yrittäjiä on noin 300 000, joten jaksamisongelmissa on noin 65 000–70 000 yrittäjää. Parhaiten jaksavat yli 10 henkilöä työllistävät yrittäjät. Uupuneimpia ovat pienet työnantajayrittäjät.

– Erityisen ahtaalla ovat pienet työnantajayrittäjät. Yrittäjien jaksamiseen pitää panostaa. Korona-aikana on annettu taloudellista tukea, nyt on henkisen tuen vuoro, Pentikäinen sanoo.

Kun samaa kysyttiin ennen koronakriisiä lokakuussa 2017, jatkuvasti ylirasittuneita oli yhdeksän ja lähellä loppuun palamista kolme prosenttia yrittäjistä.

Tiedot käyvät ilmi Kantarin Suomen Yrittäjien pyynnöstä tekemästä kyselystä, johon vastasi 1013 yrittäjää.

Kun yrittäjä ei jaksa, yritys kärsii

Yrittäjien jaksaminen heijastuu vahvasti yrityksen toimintaan. Yrittäjistä 52 prosenttia sanoo, että oma jaksaminen vaikuttaa yrityksen toimintaan. Mitä pienempi yritys, sitä suurempi on yrittäjän jaksamisen vaikutus.

– Tämä on tärkeä viesti. Kun yrittäjä jaksaa hyvin, myös yritys voi paremmin. Yrittäjän jaksamiseen panostaminen on siis yhteinen etu, Pentikäinen sanoo.

Yrittäjiä stressaa eniten korona

Eniten yrittäjiä stressaa koronapandemia (39 %), toiseksi eniten kiire (37 %) ja kolmanneksi eniten tulospaineet (30 %). Viime vuoden maaliskuussa tulospaine oli merkittävin stressitekijä. Se korostuu edelleen kaupan alalla.

Anne Oksanen pyörittää Hyvinkäällä SeikkailuSveitsiä yhdessä Janne Wellingin ja Sami Laaksosen kanssa. Vakituisia työntekijöitä on lisäksi kaksi ja listoilla on lisäksi kymmenkunta tekijää.

– Koronarajoitukset iskivät yrityksemme toimintaan rajusti, SuperPark jouduttiin sulkemaan useiksi kuukausiksi ja seikkailupuiston kalenteri tyhjeni ryhmävarauksista. Huoli yrityksen taloudesta ja epätietous koronasta nujersi jaksamista, hän kertoo.

Koronatukien kategorisuus on tuntunut kohtuuttomalta. Yritysten tilanteet ovat kuitenkin yksilöllisiä.

– Olemme tukiasioissa väliinputoaja. On kurja tilanne, kun Valtionkonttori katsoo vain yhtä päivää vuodessa, vaikka millaista paperia lähetät tilitoimistolta tai kirjanpitäjältä, Oksanen sanoo.

Jaksamisessa kummittelee edelleen myös muutama vuosi sitten sairastettu syöpä tilanteessa. Silloin yrityskin oli aivan tuore ja enemmän tekemistä omilla harteilla.

– Jälkitoipuminen alkaa vasta kun akuutti hoitovaihe päättyy ja silloin vasta toipumiseen tarvitsisi aikaa. Yrityksessä oli kovat odotukset ja tein todella paljon itse, markkinoinnista kirjanpitoon, ihan liikaa. Se oli kammottava kesä.

– Huoli yrityksestä ja omasta terveydestä on kuormittanut niin henkisesti kuin fyysisesti sen jälkeenkin. Yrittäjänä en ole voinut antaa toipumiselle riittävästi aikaa. Toisaalta usko toipumisesta on kasvattanut sitkeyttä ja sisua, Oksanen kertoo.

Harva hakee jaksamiseen apua

Yrittäjistä vain noin joka kymmenes on hakea apua jaksamisongelmiin. Alle 40-vuotiaista yrittäjistä kuitenkin joka viides on hakenut apua.

– Moni jaksamisensa äärirajoilla kamppaileva ei ole hakenut apua. Se ei ole hyvä, sillä turvaverkkoja on tarjolla. Ei pidä epäröidä hakea apua, kun kokee, että voimat ovat vähissä. Tilanne näyttää olevan kuitenkin muuttumassa, sillä nuoret hakevat aktiivisemmin apua, Mikael Pentikäinen toteaa.

Puoliso on edelleen tärkein avun lähde, jos yrittäjällä on ongelma. Toisena tulevat yrittäjäkollegat ja kolmantena ystävät. Työterveyshuollon merkitys on hieman kasvanut, muiden vähentynyt.

– Sairastumisen vuoksi sain henkistäkin apua automaattisesti, mutta kemiat eivät kohdanneet ollenkaan. Sain masennuslääkereseptin käteeni, mutta kun apteekista kerrottiin mahdolliset sivuvaikutukset, en aloittanut lääkitystä. Myöhemmin pääsin hoitajan luo, tapasin häntä pari kertaa ja sain avaimet asian käsittelyyn. Hän kuunteli ja antoi käytännönläheisiä ohjeita, miten suhtautua asiaan, Oksanen kertoo.

– Vaikka työni on pääosin ulkona, on luonnon merkitys jaksamisessa kasvanut. Perheen, vanhempien ja mahdollisuuksien mukaan ystävien kanssa on pysytty tekemään mukavia juttuja, koronasta huolimatta, Oksanen kuvaa itselleen voimia antavia asioita.

– Yrittäjäyhteisöissä aktiivisesti toimiminen antaa hyvää vastapainoa omalle työlle. Yrittäjät ovat nopeasti samalla aaltopituudella toistensa kanssa, joten siitä porukasta ammentaa helposti itselleenkin energiaa, Oksanen sanoo.

Kriisi on lyhentänyt työpäivää

Yrittäjät tekevät tunnetusti pitkää päivää. Koronakriisi on – ilmeisesti asiakaskadon vuoksi – kuitenkin lyhentänyt sitä: Nyt yli 50-tuntista työviikkoa tekee 37 prosenttia yrittäjistä, kun ennen kriisiä niin pitkää työviikkoa teki 44 prosenttia yrittäjistä.

– Koronarajoitusten aikana on tosin ollut aikaa itselle, Anne Oksanen vahvistaa.

– Suoritin koronavuonna erä- ja luonto-oppaan tutkinnon. Uudet ideat ja työt ovat tuoneet positiivisia näkymiä tulevaisuudelle.

– Kaikkineen olen päättänyt tehdä asioita, joista nautin ja haaveilen nyt, en siirrä asioita ”sitten kun” -aikaan.

Pienet työnantajayritykset kovimmilla

Mitä enemmän työntekijöitä, sitä pidempi työviikko: yksinyrittäjistä yli 50 tuntia viikossa työskentelee 25 prosenttia, kun yli 10 henkilöä työllistävistä 50 prosenttia.

– Kun yritys kasvaa, yrittäjä kokee enemmän stressiä henkilöstöasioista ja työvoimapulasta. Myös byrokratian aiheuttama stressi kasvaa yrityksen koon myötä, Pentikäinen kertoo.

SeikkailuSveitsillä on ollut hyvä työntekijätilanne. Listoilla on omia lapsia, lasten kavereita ja tuttavaperheiden lapsia. Parhaimmillaan töihin on tullut ensin vanhempi lapsi ja sitten nuorempi, mikä on helpottanut työllistämistä ja työnantajana olemista.

– Olen joskus nauranut, että alan tehdä listat sukunimittäin, voitte sitten itse sopia, kumpi tulee töihin, Anne nauraa.

– Meillä on ollut ihana tilanne, kun suurin osa työntekijöistä on ollut mukana alusta asti. Ihania nuoria, olen onnellinen siitä, että olemme saaneet pitää heitä. Emme ole järjestäneet kertaakaan avointa hakua. Voi olla että ensi kesänä tilanne muuttuu, kun opinnot vievät nuoria eri paikkakunnille, Oksanen kertoo.

Anne Oksanen kantaa huolta koronan aiheuttamista poikkeuskäyntännöistä sairaslomissa.

– Koronan aikana on täytynyt olla tarkempi, ja jäädä pois jo pienten oireiden vuoksi. Antaako tämä nuorille väärän kuvan mahdollisuudesta olla sairaana jatkossa vaikkapa huonon olon vuoksi, Oksanen kysyy.

– Muutaman keskustelun olen aiheesta käynyt, kuinka tulevaisuuden työnantajat mahdollisesti tilanteen näkevät. Tämä on myös nuorten kasvattamista. Haluan lähettää hyviä työntekijöitä seuraaviin työpaikkoihin, Oksanen sanoo.

Näin kysyttiin

Yrittäjägallupin toteutti Kantar TNS Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta.

Kyselyyn vastasi 1013 pk-yrityksen edustajaa.

Tutkimus toteutettiin monimenetelmätutkimuksena, jolloin osa vastaajista osallistui tiedonkeruuseen sähköpostikyselyllä ja osa Gallup Forum -internetpaneelin kautta.

Yrittäjägallup ei ole Suomen Yrittäjien jäsenkysely, vaan otos pyritään rakentamaan niin, että Yrittäjägallup kuvaisi edustavasti Suomen yrityksiä.

Tutkimuksen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tiedot kerättiin 6.5.–14.5.2021.

Teksti: Suomen Yrittäjät ja Uudenmaan Yrittäjät