11.10.2021 klo 17:46
Uutinen

Myrskylä vahvasti esillä Finlandia-talolla Kunnallisjohdon seminaarissa

Myrskylän kunta ja Myrskylän yrittäjät olivat vahvasti esillä Kunnallisjohdon seminaarissa Finlandia-talon suuressa pääsalissa 6.10.2021.

Areenalla olivat haastateltavina kunnanjohtaja Sam Vuorinen ja yrittäjien puheenjohtaja Aku Eronen. Haastattelijana toiminut Uudenmaan Yrittäjien hankintaneuvoja Sanna Meronen-Vilenius aloitti kysymällä Suomen Yrittäjien jäsenistölleen vuonna 2020 tekemästä valtakunnallisesta kuntabarometrin hankintapolitiikan osuudesta, jonka Myrskylä voitti ylivoimaisesti.

Sam, olitte kuntabarometrin paras hankintakunta, kuinka sen teitte?

Vuorinen: Olimme yllättyneitä, joskin tietysti iloisia ja ylpeitäkin tästä voitosta, aloittaa Sam. Pohdimme tätä voittoa Akun kanssa yhdessä. Varmuudella sen syitä emme voi tietää, mutta ehkä taustalla ovat asenne ja asennoituminen yrittäjyyteen, aidot käytännön toimet ja aktiivinen vuoropuhelu kunnan ja yrittäjien kesken.

Tässä joitakin käytössämme olevia käytännön toimia:

Olemme kilpailuttaneet hankintoihin mm. erillisiä hankintarenkaita, kuten teknisissä palveluissa hankintarenkaan korjaus- ja kunnossapitotöihin sekä työkone- ja kuljetuspalveluihin, jonka puitteissa voimme tasapuolisesti ostaa palveluita yrittäjiltämme. Tämä vähentää eripuraa ja tuo tasapuolisuutta, sillä näitä hankintatarpeita on verrattain usein, Vuorinen kertoo.

Muut kuin tämän renkaan piirissä olevat hankinnat yli 5000 eurosta ylöspäin kunta kilpailuttaa aina kohdennetulla hankintamenettelyllä Pukkilan ja Myrskylän kunnan toimijoille.

Pieniin, alle 5000 euron hankintoihin kunta pyytää aina tarjoukset vähintään kolmelta palveluntarjoajalta, vaikka lain mukaan kunta voisi käyttää myös suorahankintaa hankintamenettelynä.

Myös tiedotus hankinnoista pyritään pitämään virallista kanavaa laajempana. Käytämme edelleen suoria sähköposteja ja sähköpostilistoja, sekä viestimme myös yrittäjäyhdistyksen kautta. On kaikkien etu, mitä enemmän tarjoajia hankinnoissa on.

Lisäksi riittävä maanhankinta ja tonttivaranto tuo reagointikykyä toiminnalle. Näissä valmiusaste rakentamiseen tulisi olla kohtuullinen.

Kuva: Myrskylän kunnan virastotalo.

Sitten vuoropuhelusta hiukan:

Yritysvierailut ovat kunnille varmaankin tuttu juttu, mutta me näemme tämän ns. ulostyönnettynä palveluna. Valittu kokoonpano voi antaa matalan kynnyksen vastauksia ja mahdolliset valmisteltavat asiat saadaan heti liikkeelle. Vierailuilla kunnanjohtaja vastaa yleistä elinkeinopolitiikkaa ja toimenpiteitä koskevista kysymyksistä, tekninen johtaja tarkemmin maankäyttöön ja muuhun infraan liittyvistä seikoista ja kunnanvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtajat päätöksentekoprosesseista. ProAgrian yritysasiantuntija osaa vastata liiketoimintasuunnitelmiin, rahoitushakuihin ja investointiavustuksiin liittyviin kysymyksiin ja kunnan työkykykoordinaattori puolestaan mm. työvoiman saatavuuteen, oppisopimus- tai vaikkapa työkokeiluseikkoihin liittyviin yksityiskohtiin ja yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja kuntayhteistyöhön yrittäjien tasolla yleisesti.

Lisäksi olemme perustaneet yrittäjistä koostuvan kehittämis- ja seurantaryhmän kunnan investointihankkeille. Tätä voitaneen kutsua kuntalaisten ammattialaedustukseksi sikäli, kun osallistujat ovat mm. maanrakennusalan ammattilaisia ja voivat näin riippumattomina tahoina ja samalla kunnan veronmaksajina antaa ajatuksensa käyttöön yhteiseksi hyväksi. Ryhmään kuuluu 3-4 yrittäjää, edustaja teknisestä lautakunnasta ja tekninen johtaja.

Lisäksi pyrimme jakamaan kunnan toimenpiteistä paljon tietoa erilaisissa kohtaamisissa, osallistumalla yrittäjien tapahtumiin ja vuosikokouksiin sekä teettämällä erilaisia kyselyjä tarpeista ennen toimia. Ideoita markkinoidaan yrittäjille myös kuntalähtöisesti, kuten korona-aikana toteutettu ”Vedä kotiinpäin” -kampanja paikallisten yritysten tukemiseksi.

Sanna: Aku, miltä tämä kuulosti ja mikä teidän yrittäjien rooli on ollut?

Eronen: Olen vahvasti Samin kanssa samoilla linjoilla tässä, eli Myrskylän voitto tuon barometrin hankintapolitiikassa nähdäkseni todistaa ainakin sen, että yrittäjien ja kunnan suhteet ja vuoropuhelu ovat kunnossa, avointa ja riittävän tiivistä. Muistuttaisin, että yrittäjät ovat saaneet täyttää barometrin kysymyksien vastaukset sähköisesti rauhassa kotonaan tai toimistollaan. He ovat voineet ilmaista mielipiteensä ilman paineita ja anonyymisti. Voitto kertoo kaiketi myös, että lupamenettely, lupien käsittely on Myrskylässä jouhevaa, eikä tarpeettomasti viivytä yritysten toimintaa.

Tämä on jo toistoa, mutta tärkeytensä vuoksi sanon vieläkin, ettei Myrskylässä haluta hidastaa tai hankaloittaa yritysten toimintaa tarpeettomalla byrokratialla, vaan käsitykseni ja kokemuksieni mukaan asiat yritetään tehdä yrittäjälle niin helpoksi kuin se lakeja ja asetuksia noudattaen on mahdollista. Tämänkin asian tärkeys on jo sanottu täällä seminaarissa muidenkin kuin Samin ja nyt minun toimestani, mutta voitto kertoo nähdäkseni myös, että Myrskylässä niin kunnan viranhaltijoiden kuin luottamushenkilöidenkin asenne yrittäjyyteen on kohdallaan. Myrskylässä ymmärretään yrittäjyyden merkitys työn ja verotulojen tuottajina ja näin hyvinvoinnin mahdollistajana. Sanon mahdollistajana, sillä raha yksin ei takaa hyvinvointia.Mutta ilman rahaa sen saavuttaminen ja ylläpitäminen nyky-yhteiskunnassa on mahdotonta.

Kuva: Myrskylän Yrittäjien hallitus.

Sanna: Aku, minkä vinkin antaisit kuntien hankinnoista päättäville, että hekin voisivat onnistua?

Tämä voi jo kuulostaa jankuttamiselta, mutta kyllä avoin ja aktiivinen vuoropuhelu kunnan ja yrittäjäyhdistyksen, sekä joskus varmasti myös suoraan kunnan yrittäjän välillä on hyödyllistä ja tärkeää.Toisin ilmaistuna on suotavaa, että avainasemassa olevat ihmiset kunnassa ja yrityksissä tuntevat toisensa ja koetaan, että ollaan kumppaneita ja samassa veneessä, eikä nyt ainakaan missään nimessä vastustajia.Osapuolilla pitäisi olla yhteisenä tavoitteena tuottaa sujuvan, kannattavan ja menestyvän yritystoiminnan avulla verotuloja kuntaan.

Korostan ja toistan edelleen, että verotulot mahdollistavat kuntalaisten palvelujen ylläpitämisen ja kehittämisen ja näin mahdollistavat myös sen kuuluisan hyvinvoinnin, jota me kaikki haluamme ja tavoittelemme.

Sanna: Sam, sinulta pyydän terveiset vastaavasti yrittäjille, että mitä yrittäjien tulee toimia, että yhteistyö saadaan toiminaan.

Vuorinen: Kunta kannattaa nähdä partnerina, ei byrokraattina ja esittää kunnan toimijoille erilaisia toimintatapoja käyttöön. Kunnissa on varmasti aito halu kuunnella, mutta paikoin puuttuu osaamista – pienissä kunnissa se voi myös olla resurssi, ei tahtokysymys. Tässä yrittäjän asiantuntijuus auttaa.

Tämän artikkelin toimitti tälle sivustolle Aku Eronen. Teksti on laadittu yhteistyössä kunnanjohtaja Vuorisen kanssa. Kuvan Finlandia-talon areenalta otti Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-rectangle_1’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-rectangle_3’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-mob_2’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-mob_3’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-rectangle_2’); });
googletag.cmd.push(function () { googletag.display(’dfp-ad-rectangle_4’); });