Nämä asiat estävät tyttöjä ryhtymästä myöhemmin startup-yrittäjiksi

Startup-yrityksistä kirkkaasti suurin osa on miesten perustamia. Tähän tilanteeseen johtavat asenteet syntyvät usein jo peruskoulun loppuun mennessä.

Business Helsingin tuoreessa selvityksessä tutkittiin, mikä estää tyttöjä hakeutumasta myöhemmin startup-yrittäjiksi. Selvitys tehtiin tutkimalla yhdeksäsluokkalaisten tyttöjen asenteita.

Tutkimuksessa nousi esiin viisi syytä, jotka estävät tyttöjä lähtemästä startup-maailmaan. Naispuolisia startup-esikuvia ole saatavilla. Koulussa tai muuallakaan ei juuri esitellä yrittäjyyttä ja erityisesti startup-yrittäjyyttä uravaihtoehtona. Startup-yrittäjyys ei ole tuttu käsite. Startup-yrittäjyys mielletään rankaksi työksi. Yrittäjämielikuva tai -kokemukset eroavat joiltakin osin omasta identiteetistä ja toivotusta ammatti-identiteetistä.

Kuinka motivoida nuoria naisia?

Business Helsinki vastaa Helsingin kaupungin yritys-, innovaatio-, matkailu- ja työllisyyspalveluista.

Business Helsinki haluaa luoda toimintamallin, joka edistää koulujen kautta tyttöjen ja nuorten naisten kiinnostusta startup-yrittäjyyteen. Toimintamallin tueksi Business Helsinki selvitti, miten tyttöjen esteitä startup-maailmassa voidaan madaltaa ja millä keinoin nuoria naisia voidaan motivoida startup-yrittäjiksi.

Tutkimus toteutettiin kolmessa osassa. Ensin haastateltiin viisi nuorta naispuolista startup-yrittäjää, jonka jälkeen haastateltiin kvalitatiivisesti yhdeksän yhdeksäsluokkalaista tyttöä pareittain tai pienryhmissä.

Kolmas vaihe oli kvantitatiivinen eli määrällinen osio, johon kysymykset laadittiin kvalitatiivisten haastatteluiden pohjalta. Määrällisessä osuudessa kysymykset esitettiin sadalle helsinkiläiselle yhdeksäsluokkalaiselle tytölle. Vastanneet tytöt olivat Pakilasta, Myllypurosta, Meilahdesta ja Taivallahdesta.

Sattuma ohjasi startup-yrittäjäksi

Nuoret naispuoliset startup-yrittäjät kertoivat päätyneensä startupiin sattumalta ja vahingossa. Harvalla oli ollut ymmärrystä edes yrittäjyydestä ennen korkeakoulua tai yliopistoa, jollei kotoa tai lähipiiristä tullut mallia.

Startup ei ollut tuttu termi ennen korkeakouluopintoja, eivätkä he tunteneet startup-yrittäjiä.

Pareittain ja pienryhmissä haastatellut yhdeksäsluokkalaiset tytöt puolestaan toivat esiin, että he haluavat tehdä töitä, jossa ollaan tekemisissä ihmisten kanssa ja joka on vaihtelevaa ja merkityksellistä.

Kukaan heistä ei tuonut spontaanisti esiin haaveilleensa oman yrityksen perustamisesta, mutta ehdotettuna ajatus oli useammalle mahdollinen tapa toteuttaa omaa ammattia.

Tutkimuksen määrällisessä osiossa sadalta tytöltä kysyttiin muun muassa, mistä he ovat saaneet tietoa ja ideoita ammateista. Yleisimmin he olivat saaneet tietoa vanhemmilta tai kavereilta.

Tytöistä 32 prosenttia ajatteli voivansa toimia yrittäjänä. Startup-yrittäjänä voisi tulevaisuudessa toimia 10 prosenttia tytöistä, ehkä-vaihtoehdon valitsi 39 prosenttia. 

Näiltä tytöiltä kysyttiin myös, miksi he voisivat tai eivät voisi kuvitella ryhtyvänsä isona startup-yrittäjäksi. Startup-yrittäjyyttä ei voisi kuvitella muun muassa siitä syystä, että asia vaikuttaa vaikealta.

Joukossa innokkaita kokeilijoita

Myönteisesti asiaan suhtautuvat ajattelivat esimerkiksi, että hyvän idean keksiessään he voisivat mahdollisesti harkita yrittäjyyttä. He kertoivat olevansa innokkaita kokeilijoita. Myös mahdollisuus ansaita rahaa sai suhtautumaan myönteisesti startup-yrittäjyyteen.

Tutkimuksen toteutuksesta vastannut yritysmuotoilija Isa Merikallio konsulttiyhtiö Eezy Flow’sta sanoo, että koulun ja somen kautta tulevat esikuvat voivat olla hyviä keinoja innostaa tyttöjä startup-yrittäjyyteen.

– Myös TET-harjoittelussa on potentiaalia tutustuttaa yrittäjyyteen. Työn merkityksellisyys nostaa tyttöjen kiinnostusta startup-yrittäjyyteen. Siitä on hyvä tuoda esiin sellaisia tunnetason tekijöitä, jotka tytöt liittävät toiveammatteihinsa, kuten reiluutta ja vastuullisuutta, luovuutta, rentoutta, iloa ja hauskuutta, Merikallio sanoo.