4.2.2020 klo 16:28
Uutinen

OECD:n näkemys yrittäjien eläkkeiden tasosta ei ole koko totuus – Ehdotettu malli kerää myös kritiikkiä

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n on julkaissut kansainvälisen tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisten yrittäjien eläkkeet voivat jäädä huolestuttavan pieniksi. Yrittäjien Harri Hellsténin mukaan tulkinta on harhaanjohtajva.

OECD on huolissaan siitä, että yrittäjän eläke voi Suomessa jäädä vain 27 prosenttiin saman verran ansainneen palkansaajan eläkkeestä, jos yrittäjä asettaa työtulonsa YEL-vakuutuksen vähimmäistasolle. YEL-maksu vaikuttaa myös yrittäjän sosiaaliturvaan.

Muissa teollisuusmaissa yrittäjän eläke on noin 79 prosenttia palkansaajan eläkkeestä.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén pitää tulkintaa kuitenkin harhaanjohtavana, sillä myös pienituloisen työntekijän eläketurva jää heikolle tasolle.

– YEL-vakuutus on alarajalla vain pienellä osalla yrittäjistä, ja lähes kaikilla heistä on myös muuta työeläkevakuutettua toimintaa työurallaan, Hellstén sanoo.

Mallit eivät huomioi ihmisten käytöstä

OECD kehottaa Suomea seuraamaan työtulojen kehitystä ja harkitsemaan yrittäjien eläkemaksun perusteen uudistamista. Se ehdottaa myös perustamaan eläkemaksut työtulojen sijaan verotuksessa ilmoitettaviin tuloihin.

Ehdotus on ollut esillä jo 1960-luvulla, kun yrittäjäeläkejärjestelmää kehitettiin. Mallissa on kuitenkin ongelmia.

Suomen Yrittäjät jätti viimeksi vuosi sitten eriävän mielipiteen sosiaali- ja terveysministeriön työryhmän loppuraportin esitykseen, jossa YEL-työtulon vahvistamisen lähtökohtana olisi yrittäjän työpanoksen arvo, mutta että laissa säädettäisiin tarkemmin työpanoksen arvon määrittelyssä huomioon otettavista seikoista.

Huomioon otettavia seikkoja on melkoinen kirjo. Näitä voisivat olla palkkataso, yritystoiminnan laajuus, työntekijöiden tai yhteistyökumppaneiden määrä, omistusosuus yrityksestä, yritystoiminnan pituus, sivu- tai päätoimisuus, kausiluonteisuus, käytetty työaika, liikevaihto tai muu yritystoiminnan laajuudesta saatava selvitys sekä yrittäjän itselleen maksama palkka tai yritystoiminnasta saadut verotettavat tulot.

Vakuutustason määräytyminen esimerkiksi tilinpäätös- tai verotustietojen pohjalta tarkoittaisi sitä, että vakuutettaisiin työpanoksen sijaan jotain muuta.

– Yrittäjä voi suunnitella sitä, mitä tilinpäätöksessä jää viivan alle ja minkä suuruisesta tulosta hän henkilönä maksaa veroja. Vaikutuksia olisi siis vaikea arvioida, ja ne näkyisivät myös muun muassa verotuloissa. Näitä käyttäytymisvaikutuksia raportissa ei juurikaan arvioitu. Myöskään OECD ei mitenkään arvioi esityksensä vaikutuksia, Hellstén sanoo.

Yrittäjät on ehdottanut pakollisen YEL-alarajan nostamista sellaiselle tasolle, jolla varmistettaisiin yrittäjän ansioturva ja vastine vakuutusmaksuille. Järjestö sai jäseniltään ehdotukselle kannatusta, mutta työryhmäraportissa sen vaikutuksia ei juurikaan arvioitu.

Elina Hakola

elina.hakola (at) yrittajat.fi