Samuel Johansson (kesk.) ja Niko Laasonen (oik.) perustivat BenuTree-yrityksen ja lanseerasivat vuosi sitten biouurnan ja muistopuun. Kolmanneksi osakkaaksi yritykseen tuli markkinointijohtaja Antti Matikainen. Kuva: BenuTree
28.7.2023 klo 08:16
Uutinen

Omaiset istuttavat muistotaimen samalla kun hautaavat läheisensä biouurnassa – ”Kasvava puu lohduttaa surussa”

Niko Laasosen ja Samuel Johanssonin perustama BenuTree-yritys sai reilussa puolessa vuodessa asiakkaikseen yli 70 hautaustoimistoa, jotka välittävät omaisille ekologisia biouurnia sekä istutettavia muistopuun taimia.

Ympäristöystävällisyys on ollut megatrendi jo pitkään, ja nyt se on vallannut entistä enemmän myös Suomen hautausperinteitä. Biouurnia on ollut kotimaan markkinoilla jo pidempään, mutta nyt sellaisen mukana voi hankkia myös muistopuun.

Vuosi sitten BenuTree-yrityksen perustajat Niko Laasonen ja Samuel Johansson lanseerasivat sataprosenttisesti maatuvan biouurnan sekä sen mukana tulevan puuntaimen, jonka omaiset voivat istuttaa joko haudalle tai muualle mieluisaan paikkaan läheisensä muistoksi.

– Olemme saaneet hellyttävää palautetta omaisilta, joiden mielestä muistopuun istuttaminen porukalla ja kasvava puu lohduttavat surussa, Niko Laasonen kertoo.

Myös biouurnat ovat saaneet kiitosta niin hautaustoimistoilta kuin omaisilta.

– Ekologisuus nostaa vahvasti päätään kotimaisissa kuluttajavalinnoissa, ja meidän uurnamme vastasi tähän kysyntään.

Tämän vuoden alussa biouurnien ja muistopuiden myynti lähti hurjaan nousuun. Tammikuussa 2023 BenuTreellä oli asiakkaina kolme jälleenmyyjänä toimivaa hautaustoimistoa – ja nyt heinäkuun lopussa niitä on yli 70.

Yritys tekee yhteistyötä muun muassa HOK-Elannon hautauspalveluiden kanssa.

BenuTreen mallistoon kuuluu neljä ihmisvainajille tarkoitettua biouurnaa sekä neljä lemmikkiuurnaa. Istutettavan muistopuun taimeksi omainen voi valita koivun, männyn tai kuusen. Kuva: BenuTree

Biouurna maatuu nopeasti

Siinä missä tavalliset uurnat maatuvat noin kymmenessä vuodessa, maatuu BenuTreen biouurna 1–3 vuodessa. Biouurnat valmistetaan Suomen luonnosta tulevista uusiutuvista materiaaleista, kuten puu- ja olkikuidusta.

Myös uurnan väriaineet ovat sataprosenttisesti maatuvia. Väriaineena käytetään muun muassa hiiltä.

– Haluamme tarjota mahdollisimman ympäristöystävällisen uurnan, josta ei jää maahan ruuveja, maaleja tai muita myrkkyjä, Laasonen sanoo.

Yritys on kehittänyt myös biohajoavan uurnan kiinnityssinetin, joka liittää kannen uurnaan. Yleensä uurnat suljetaan liimalla tai ruuvilla.

Mallistosta löytyy neljä erilaista biouurnaa ihmisille, ja niin ikään neljä lemmikkiuurnaa. BenuTreen asiakkaina on tällä hetkellä kolme lemmikkituhkaamoa.

Mänty suosituin muistopuu

Uurnan mukana tuleva muistopuu on 2–3-vuotias puuntaimi, joka istutetaan läheisen tai lemmikin muistolle symboliseksi muistomerkiksi rakkaaseen paikkaan.

Taimi symboloi olemassaolon jatkuvuutta, ja vuosien saatossa kasvanut täysikasvuinen puu jää pysyväksi muistoksi läheisille.

Jos muistopuun istuttaa haudalle, voi maatuva biouurna antaa kasvuvoimaa pienelle puuntaimelle. Omainen voi valita joko koivun-, männyn- tai kuusentaimen, joka sisältyy uurnan hintaan.

Laasosen mukaan toistaiseksi suosituin taimi on ollut männyntaimi.

– Kenties siksi, että se on sitkeä puu ja vahvuuden symboli, hän arvioi.

Harva virallinen hautausmaa antaa luvan istuttaa oman muistopuun. Siksi BenuTreen toimittama taimi on tarkoitettu kasvatettavaksi muualla. Jos uurnan laskee ja muistopuun istuttaa muualle kuin omalle maalle tai metsään, pitää maan omistajalta kysyä lupa.

Parhaillaan Kolille on kehitteillä Suomen ensimmäinen luonnonhautausmaa nimeltä Ikilehto, jossa vainajia on tarkoitus kunnioittaa muistopuilla. Ulkomailta löytyy jo lukuisia esimerkkejä luonnonhautausmaista. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa on liki 300 luonnonhautausmaata, jotka ovat puistomaisia alueita täynnä muistopuita.

Japanissa haudalle istutetaan kirsikkapuu

Idea biouurnasta ja muistopuusta alkoi kehittyä, kun Niko Laasonen ja Samuel Johansson tutustuivat toisiinsa muutama vuosi sitten yhteisen ystävän kautta. Juttuhetkessä kävi ilmi, että kumpikin oli hiljattain menettänyt läheisen.

– Meidän kummankin kokemuksemme oli, että hautajaiset olivat jotenkin jättäneet kylmäksi eikä niissä ollut riittävästi huomioitu vainajan toiveita ja persoonaa.

Miehet alkoivat jutella siitä, mitä tapahtuu, kun oma elämä aikanaan päättyy. Johansson kysäisi Laasoselta, oliko tämä kuullut Japanissa vallalla olevasta perinteestä, jossa haudalle istutetaan valtava kirsikkapuu. 

– En ollut kuullut siitä, mutta se puhutteli minua. Muistopuu kuulosti kauniilta tavalta muistaa edesmenneitä ja luonnonmukainen hautaus lohdulliselta. Mietimme, että miksei Suomessakin voisi olla vastaavaa.

Parivaljakko ryhtyi kehittelemään biouurnaa ja muistopuuta. Biouurnan kehittelytyöhön kuului muun muassa kompostikokeita. Muistopuun suunnittelussa he konsultoivat puunjuuriin perehtyneitä asiantuntijoita Itä-Suomen yliopistosta.

Lopulta Johansson jätti työnsä pankissa ja Laasonen urheilukaupan myymäläpäällikön pestinsä, ja he perustivat BenuTree-firman. Kolmanneksi osakkaaksi yritykseen tuli markkinointijohtaja Antti Matikainen.

Muistopuiden taimet kasvatetaan Turussa ja Mäntsälässä sijaitsevissa luonnonmetsissä. Sieltä taimet käydään poimimassa asiakkaan tilauksen mukaan, ruukutetaan ja pakataan lähetystä varten.

Prosessi on tehty omaisille helpoksi.

– Heidän tarvitsee vain täyttää hautaustoimistossa muistopuun tilauskortti, ja me toimitamme taimen heille.

Tuhkahautauksen säännöt

Ennen kuin uurna haetaan krematoriosta, tulee hautapalveluihin ilmoittaa kirjallisesti, minne uurna tai tuhka aiotaan sijoittaa.

Tuhka on haudattava tai muulla tavoin sijoitettava yhteen paikkaan vuoden sisällä tuhkauksesta.

Tuhka haudataan joko uurnassa, pelkkänä tuhkana tai sirottelemalla.

Uurnan voi haudata omalle maa-alueelle ilman erillisiä lupia. Aluehallintovirastosta ei tarvitse hakea lupaa, jos yksityiselle tuhkan hautauspaikalle ei laiteta hautamuistomerkkiä tai muuta näkyvää merkkiä haudasta.

Muistopuun istuttamiseen ei vaadita aluehallintoviraston lupaa.

Jos tuhkan sirottelee tai tuhkauurnan hautaa toisen omistamalle maalle, kuten metsään, siihen tarvitaan maanomistajan tai haltijan lupa.

Tuhkan sirottelussa mereen tai järveen on oltava vesialueen omistajan lupa.

Milla Rautiainen