Ongelmallinen kilpailukieltolaki tulossa voimaan vuoden 2022 alusta – Työnantajien korvausvelvollisuus laajenee

Kilpailukieltosopimuksia koskevien lakien uudistus saa eduskunnan sinetin täysistunnossa lähiviikkoina. Uudistus koskee työsopimuslakia, jota muutetaan niin, että työnantajan velvollisuus maksaa kilpailukieltosopimuksesta korvausta työntekijälle laajennettaisiin koskemaan kaikkia kilpailukieltosopimuksia. Tällä hetkellä korvausvelvollisuus koskee vain yli kuuden kuukauden pituisia kilpailukieltosopimuksia.

Hallituksen esityksessä lain uudistuksen tavoite on vähentää laissa säädettyjen edellytysten vastaisia kilpailukieltosopimuksia erityisesti ennalta ehkäisemällä niiden tekemistä.

Korvausvelvollisuuden arvioidaan esityksen mukaan tehokkaasti rajoittavan perusteettomien kilpailukieltosopimusten tekemistä. Samalla säilytetään kuitenkin myös mahdollisuus kilpailukieltojen käyttöön silloin, kun ne ovat laissa säädettyjen edellytysten mukaisesti perusteltuja.

Suomen Yrittäjät on vastustanut lain voimaantuloa, sillä siinä on puutteita ja ristiriitaisuuksia, ja se luo enemmän ongelmia kuin ratkaisee niitä. Kustannukset kohdistuisivat niille yrittäjille, jotka toimivat oikein.

– Laki aiheuttaa kustannuksia niille työnantajille, joiden toiminnassa kilpailukieltosopimusten käyttö on tarpeen ja lain mukaan perusteltua. Tämä on huono uutinen yrityksille, Suomen Yrittäjien asiantuntija Albert Mäkelä sanoo.

Hyödynnä siirtymäaika

Kilpailukieltosopimuksen tekeminen edellyttää aina työsopimuslain mukaista erityisen painavaa syytä. Jos sitä ei ole, kilpailukieltosopimus on mitätön.

– Uuden lain keskeinen ongelma on, että sillä yritetään vähentää sellaisia kilpailukieltosopimuksia, jotka ovat jo nyt lainvastaisia ja siten mitättömiä. Jos kilpailukieltosopimukselle ei ole lain mukaista perustetta, se ei estä työntekijää vaihtamasta työpaikkaa. Suomen Yrittäjät oli mukana lain valmistelun eri vaiheissa, mutta eri vaihtoehtoja ei kunnolla punnittu, Mäkelä toteaa.

Uudistuksessa on myös muita käytännön ongelmia. Laki tulisi voimaan vuoden vaihteessa. Hallituksen esityksen mukaan lakia kuitenkin sovelletaan taannehtivasti sellaisiinkin sopimuksiin, jotka on tehty ennen lain voimaantuloa. Korvausta pitäisi siis maksaa myös vanhojen kilpailukieltosopimusten perusteella.

Lakiin sisältyy kuitenkin vuoden mittainen siirtymäaika, jonka kuluessa ennen lain voimaantuloa tehdyn kilpailukieltosopimuksen voi irtisanoa ilman korvausvelvollisuutta.

– Työnantajien kannattaa hyödyntää siirtymäaika ja irtisanoa tarpeettomat kilpailukieltosopimukset. Vanhojen kilpailukieltosopimusten osalta korvausta voi joutua maksamaan vasta vuonna 2023. Sopimukset kannattaa kuitenkin käydä läpi heti lain tultua voimaan, Mäkelä sanoo.