Onko yrittäminen kevyttä?

Joskus joutuu pohtimaan, mistä erottaa yrittäjänä ja työntekijänä tehdyn työn. Yrittäjäkollega ihmetteli sosiaalisessa mediassa poikansa tilannetta. Poika oli kesätyössä kevytyrittäjänä ja kun opiskelu syksyllä jatkui, niin Kelan mielestä pojan status oli muuttunut yrittäjäksi.

Olennaista on esimerkiksi se, kenelle kuuluu työn johto ja valvonta: palkansaajan työtä valvoo työnantaja, kun taas yrittäjä toimittaa työn tilaajalle valmiin lopputuloksen. Työnantaja huolehtii pääsääntöisesti ja suurelta osin työntekijänsä sosiaaliturvasta, vastuista ja vakuutuksista sekä työvälineistä, kun taas yrittäjä huolehtii näistä itse.

Kevytyrittäjä on yrittäjä, jolla ei välttämättä ole omaa yritystä eikä yrityksen yksilöivää Y-tunnusta. Hän laskuttaa palveluistaan toisen yrityksen eli laskutuspalveluita tarjoavan yrityksen kautta ja usein myös tämän Y-tunnuksella. Jotkut laskutuspalvelut kuitenkin hankkivat asiakkailleen myös Y-tunnuksen, jolloin kevytyrittäjä on käytännössä toiminimiyrittäjä. Ilman yritystunnustakin kevytyrittäjä toimii kuten yrittäjä eli myy omaan osaamistaan ja työtään palveluina ja laskuttaa niistä.

Kuten muidenkin yrittäjien, kevytyrittäjän tulee maksaa itselleen yrittäjäeläkettä (YEL), jos työpanoksen arvo ylittää vahvistetun rajan ja yritystoiminta jatkuu yli neljä kuukautta. Tähän ei vaikuta se, onko yrittäjällä Y-tunnus vai ei. Jos kevytyrittäjänä työskentely katsotaan yrittäjyydeksi työoikeudellisesti, on se sitä myös kaikessa sosiaaliturvassa. Tällöin esimerkiksi työttömyysturvan saaminen määräytyy yrittäjiä koskevien sääntöjen mukaan.

Laskutuspalveluyrityksen kanssa tehty sopimus vaikuttaa verotukseesi ja esimerkiksi matkakuluihin tai muihin vähennyksiin, joita voit tehdä. Laskutuspalveluiden kanssa toimitaan aivan samalla periaatteella, eli veroihin menevä osuus riippuu veroprosentistasi. Verokorttisi voit toimittaa laskutuspalvelulle sähköisesti. Kevytyrittäjän verotus on täten erittäin yksinkertaista. Saamasi tulot ovat ansiotuloa, jotka verotetaan progressiivisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että mitä enemmän tienaat, sitä isompi on veroprosenttisi.

Tärkeintä on ymmärtää, että kevytyrittäjyys tekee sinusta yrittäjän myös työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön kannalta. Päätoimisena yrittäjänä työskennellessäsi et lähtökohtaisesti ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Tällä asialla on merkitystä siinä vaiheessa, jos esimerkiksi olet sivutoiminen kevytyrittäjä ja jäät työttömäksi varsinaisesta palkkatyöstäsi. Jos näin käy, TE-toimisto tekee arvion siitä, oletko pää- vai sivutoiminen yrittäjä.

Kevytyrittäjyytesi lasketaan päätoimiseksi, jos vaadittu työmäärä on TE-toimiston mielestä niin suuri, ettet pystyisi ottamaan sen rinnalla vastaan kokoaikatyötä muualta. Tienesteillä ei siis ole väliä, vaan pelkästään työn vaatimalla ajalla. Jos päätoiminen yrittäminen on kuitenkin lyhytkestoista eli toimeksianto on pituudeltaan enintään kaksi viikkoa, säilytät mahdollisuutesi työttömyysetuuksiin. Päätoimisena kevytyrittäjänä voit halutessasi liittyä yrittäjien työttömyyskassaan, jolloin voit tiettyjen ehtojen täyttyessä saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa töiden loppuessa. Jos olet palkkatöissä ja yrität sivutoimisesti kevytyrittäjänä, ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa halutessasi sinun tulee kuulua palkansaajakassaan.

Työttömyysturvalakiin tuli vuoden 2018 alusta alkaen muutos, joka koskee muun muassa työttömänä aloitettua yritystoimintaa. Yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta arvioidaan siis uudistuksen myötä vasta neljän kuukauden jälkeen. Jos olet kuitenkin jo toiminut sivutoimisena yrittäjänä ennen palkkatöistä työttömäksi jäämistä, muutos ei koske sinua. Se johtuu siitä, että yritystoimintasi on tässä tapauksessa aloitettu jo ennen työttömäksi jäämistä.

Muutoksen hyöty on se, että työttömänä ollessasi voit nyt kokeilla siipiäsi yrittäjänä neljän kuukauden ajan ilman pelkoa tukien menettämisestä. Aiemmin yli kahden viikon mittainen päätoimiseksi luokiteltava yritystoiminta esti tuen saamisen.

Yksi yleisimmistä kevytyrittäjyyteen liittyvistä kysymyksistä on se, pitääkö kevytyrittäjän hankkia yrittäjän eläkevakuutus eli YEL-vakuutus. YEL-vakuutus on pakollinen myös kevytyrittäjille, mikäli kriteerit täyttyvät. Kevytyrittäjänä sinun on hankittava YEL, mikäli: työtulosi arvo on yli 9010,28 euroa vuodessa ja toiminta kestää minimissään 4 kuukautta. Läheskään kaikilla kevytyrittäjillä oman työtulon arvo ei kuitenkaan ylitä vaadittua YEL-rajaa, eli vakuutusta ei tällöin tarvitse hankkia.

Kevytyrittäjyys vai toiminimi? Mieti vertailua tehdessä oman toimintasi laatua:

• Onko se jatkuvaa ja onko siitä ehkä mahdollista ansaita kokopäiväinen elanto?
• Entä ovatko asiakkaat jo olemassa?
• Hoituvatko pakolliset mutta pienimuotoiset paperihommat?

Kaikkien kevytyrittäjien laskuttamat summat on tästä syystä laskettu mukaan laskutuspalveluiden liikevaihtoihin, jotka ovat aina useita miljoonia euroja. Tästä puolestaan aiheutuu se, että kevytyrittäjät eivät ole oikeutettua pienyrittäjille tarkoitettuihin veroetuuksiin, kuten esimerkiksi arvonlisäveron alarajahuojennukseen, jota saa pienen liikevaihdon perusteella.

ALV:n alarajahuojennus tarkoittaa sitä, että alle 15 000 euron liikevaihdolla saisit kaikki maksamasi arvonlisäverot takaisin. 15 000–30 000 euron liikevaihdolla takaisin tulee puolestaan osa maksetuista alv:sta. Jos olet joutunut käyttämään laskutuspalvelun Y-tunnusta, et ole voinut saada tätä etuutta, koska myyntisi on kirjattu laskutuspalvelun liikevaihtoon.

Ilman omaa Y-tunnusta et ole voinut vähentää hankintojasi täysimääräisesti niin kuin yritykset voivat tehdä. Jos olet valokuvaava kevytyrittäjä, et ole voinut vähentää kameran hintaa liiketoimintasi kuluna. Y-tunnus kuitenkin tekee sinusta ihan oikean yrittäjän, joka voi vähentää hankintansa kuluina. (Kirjoituksen tietolähde: Suomen Yrittäjät/Tietopankki)

Eikö olekin selkeää?

Aina kun sinulla oma Y-tunnus, voit olla varma, että saat myös vähentää tulonhankkimisesta aiheutuneet kulut ja olet oikeutettu ALV:n alarajahuojennuksiin. Ainakin Ukko.fi, Free.fi ja OP ovat lisänneet palveluihinsa kevytyrittäjyyden rinnalle toiminimet ja osakeyhtiöt.

Oma mielipiteeni on, että ota etukäteen selvää, miten haluat osaamisesi laskuttaa ja kuka sitä hoitaa. TE24-uudistus palauttaa työvoimapalvelut kuntien hoidettavaksi. Lohjan ja Karkkilan kaupungit muodostavat yhteisen työvoima-alueen ja ne palvelut ovat jo toiminnassa. Pelkän joulupukkipalvelun laskuttaisin kevytyrittäjänä ilman Y-tunnusta. Hyvää kevättä eri painoisille yrittäjille!