Opetusrobotti OVObot – vientiä uusimmalla tekniikalla

– Laiskuus on eteenpäin vievä voima – tekeehän ihminen loputtomasti töitä, jotta pääsisi helpommalla. Lapset kyselivät matematiikan laskuista ja aloin pohtia, eikö tällaisiin mekaanisiin, yksinkertaisiin kysymyksiin voisi palautetta antaa robotti, aloittaa Jussi Wright kertomaan AI Robotsin tarinaa.

– Aloin tehdä taustatyötä netissä vuonna 2017 ja havaitsin, että puheentunnistus alkaa olla sillä tasolla, että voisi olla mahdollista luoda puhuva opetusrobotti. Samana vuonna perustin AI Robots -yrityksen.

– Aalto-yliopistolla professori Mikko Kurimo osoittautui yhdeksi alan parhaista lähteistä. Sieltä löytyi myös Niklas Sallinen, joka teki DI-työnään ensimmäisen sovelluksen OVObot-opetusrobotille. Sovellukseen kirjoitetaan kysymyksiä, robotti lausuu ne ääneen muutettuaan tekstin puheeksi, oppilas vastaa, robotti muuntaa puheen tekstiksi ja antaa palautteen, kertoo Jussi Wright, jolla on itsellään muotoilupuolen koulutus.

Reutersin juttu räjäytti pankin

– Vuonna 2017 olin Finlandia-talolla Educa-messuilla paneelissa keskustelemassa aiheesta ’Robotit osana opetusta’. Marika Korpinurmi Tampereen kaupungin kehitysosastolta näki keskustelun ja halusi testata OVObots-robotteja muutamissa Tampereen kouluissa. Tampereen kokeilusta YLE teki jutun, jonka pohjalta Reuters tuli paikan päälle tekemään omaa juttuaan.

– Viesti ”Suomalainen koulu kokeilee robottiavustajia” herätti maailmalla kiinnostusta, sillä onhan Suomella kova maine koulutuksessa. Se sai miettimään, että nyt täytyy alkaa tosissaan kehitystyöhön, Jussi Wright muistelee.

– Kiitos teinien, jotka pelaavat tietokonepelejä, näytönsäästäjien (CPU) hinta on pudonnut riittävän alas ja laitteiden teho kasvanut. Tämä auttoi koneoppimiseen kuuluvan puheentunnistuksen kehittämistä maailmalla. Puheentunnistusmalleja oli olemassa ja data voitiin säilöä pilvipalveluihin, joka oli saatavissa Kongossa yhtä hyvin kuin Australiassa tai Lohjalla. Palveluntarjontamallit olivat olemassa.

– Vakinaisia palkkasuhteita ei yrityksessä ole, mutta töissä voi olla yhdestä kymmeneen henkeä eri osa-alueilta. Moni yritys tekee meille töitä koko ajan. Voimme keskittyä ydinjuttuun, kun ostamme ulkopuolelta mitä tarvitsemme, kuten koodinpätkiä ja algoritmejä. Opettajaedustaja on Seinäjoella, kustannuspuolen neuvonantaja Lohjalla, yksi koodari Helsingissä ja toinen Intiassa.

Apua eri tahoilta

Rahaa projektiin on käytetty ”muutama sata tuhatta”. Noin 75 % rahoituksesta on ulkopuolista. Rahoittajia ovat Business Finland ja yritykset, IoT Paja -säätiö, xEdu, muutama yksityinen henkilö sekä LähiTapiola.

– Education Finland on järjestänyt matkoja messuille, kontakteja suurlähetystöihin, Teams-palavereita ja maaesittelyjä kymmenistä maista.

– Valtio on edistänyt uusien kontaktien solmimista lähetystöjen kautta. Singaporessa esimerkiksi viime syksynä suurlähettiläämme järjesti kotonaan tilaisuuden, jonne sai kutsua kontakteja mukaviin puitteisiin juttelemaan. Tämä on tehokasta toimintaa, jota ei byrokratia haittaa, Jussi Wright toteaa.

– AI Robots on mukana xEdu -ohjelmassa, joka tarjoaa startupille koulutuspaketin, verkoston, maaesittelyjä ja vinkkejä sekä neuvottelutiloja käyttöön Kaisaniemessä. Korvaukseksi xEdu saa pienen siivun yrityksestä.

AI Robots on myös jäsenenä IoT Paja -säätiössä. Microsoft, entinen Nokia, tarjoaa säätiön jäsenille käyttöön erilaisia laitteita, henkilökuntaa, työtiloja sekä hakemuksesta rahoitusta.

– IoT Paja -säätiön tiloista Keilaniemestä löytyvät kaikki mahdolliset laitteet, kuten 3D-printterit ja niille osaavat käyttäjät, kolvit, jyrsimet, tutkimuslaitteet. Voin myös tuoda tiloihin asiakkaita, jos tarvitaan teknisempää ympäristöä.

Robotteja eri tarkoituksiin

– Emme halunneet tähän sovellukseen liikkuvaa robottia, sillä se olisi vienyt liikaa huomiota itse pääasiasta. Kasvot laitteella on, sillä niihin reagoiminen on asennettu ihmisen selkäytimeen evoluutiossa. Ihminen puhuu erilailla hahmolle kuin pelkälle tabletille, Wright toteaa.

– Tarkoituksemme on tehdä useampia eri robotteja, kuten lapsille ja vanhuksille. Robotti voi avustaa vanhusta kotona, kuten valvoa, huomauttaa, muistuttaa, luoda turvaa. Robotti huomaa asioita, joita ihminen ei huomaisi, ja se voi raportoida vaikkapa vanhuksen toiminnan muutoksista.

– OVObots-robottien toivotaan auttavan ja innostavan lapsia oppimaan, sekä auttamaan opettajia huomaamaan mahdollisia oppimisvaikeuksia varhaisessa vaiheessa. Keskusteluun pohjaavat oppimisen avustajat tulevat varmasti yleistymään tulevaisuudessa.

Ensi vuonna markkinoille

– Opettajille esitettyyn kysymykseen ”halutaanko avustaja, joka mukautuu lapsen tasolle ja esittää oikeanlaisia kysymyksiä”, vastaus on ollut ’kyllä’. Jos halutaan yksilöllistä palautetta välittömästi, ei ole muuta tietä kuin avusteiset ohjelmat. Ja robotin kanssa on helpompi mokailla, Jussi Wright toteaa.

– Syksyn 2020 tavoite on siirtyä kymmenistä kokeilijoista tuhansiin käyttäjiin pilotissa, jossa testataan etenkin sitä, kuinka ohjelmisto skaalautuu eri laitteille. Sijoittajat tarvitsevat siitä näyttöä.

Jos kaikki menee hyvin, varsinainen tuottoa synnyttävä toiminta voisi alkaa vuodenvaihteessa 2020–2021. Alkuun myydään ohjelmistoa ja 3D-printterillä valmistettua munan muotoista hahmoa, jossa on näyttö. Suuremmissa sarjoissa hahmoa tehtäisiin ruiskupuristamalla. Kaikki olisi mahdollista tehdä Suomessa.

– Ensi sijassa myymme softaa, sillä fyysisten esineiden jakelu on vaikeampaa. Tavoitteena ovat miljoonat käyttäjät, jolloin softan yksikköhinta voi olla muutamia euroja per käyttäjä per kuukausi. Tai per vuosi. Volyymi määrää hinnan ja mahdollistaa jatkossa edulliset palvelut myös kehittyville alueille. Robottihahmon hinta näyttöineen on muutamia satoja euroja, Wright toteaa.

– Softa tunnistaa 40 eri kieltä. Kysymykset ja valikot täytyy kääntää kohdemaan kielelle. Mutta se ei ole ongelma teknisesti, vain mekaanista kääntämistä, johon tarvitaan resursseja. Suomi ja englanti tulevat ensimmäisessä vaiheessa, ruotsi tullee seuraavana.

Kohtaamiset verkossa, oli korona tai ei

– Toimipaikalla ei ole merkitystä meidän toiminnassamme. Mökiltä Kuopiossa olen tehnyt töitä Intiaan. Internet mahdollistaa työskentelyn maaseudulla, eikä ole pakko olla Kehä III:n sisäpuolella.

– Korona on vain korostanut sitä, että osaajat ovat eri puolilla ja tavoitettavissa netin kautta. Koronan kautta olen huomannut, että olen turhaan monesti käynyt Helsingissä. Joskus tarvitaan kohtaamista kasvokkain, mutta paljon on ollut turhaa matkustamista.

teksti ja kuvat: Jukka Nissinen

HYMY Uusimaa II -hanke edistää sekä uuden yritystoiminnan syntymistä maaseudulle että jo toimivien maaseudun yritysten kehittymistä.