Lotta Tuominen ja Aino Halinen toimivat yrittäjinä toista kesää. Kuva: Anni Halinen
28.9.2022 klo 07:30
Uutinen

Opiskelijabarometri: Korkeakouluopiskelijat haluavat aiempaa enemmän yrittäjiksi – Lotta ja Aino perustivat drinkkibaarin

Korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyyshalukkuus on kasvanut, osoittaa Suomen Yrittäjien Opiskelijabarometri. – Työelämä on muuttunut ja yrittäjyyttä tuodaan enemmän esille uravaihtoehtona. Monilla alueilla korkeakoulut ovat aloittaneet aivan uudenlaista yrittäjyysyhteistyötä, koulutusasioiden asiantuntija Marja Vartiainen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Nyt 34 prosenttia opiskelijoista ilmoitti olevansa halukas toimimaan yrittäjänä valmistumisensa jälkeen. Vuonna 2019 vastaava luku oli noin 31 prosenttia. Yrittäjänä jo opiskeluaikana toimivien opiskelijoiden osuus on pysynyt kutakuinkin ennallaan eli noin kolmessa prosentissa.

Kesätyöksi oma drinkkibaari

Yrittäjämediat kertoi aiemmin tänä vuonna yrittäjinä jo opiskeluaikoina toimivista nuorista. Parikymppisille Lotta Tuomiselle ja Aino Haliselle kulunut kesä oli toinen, kun he olivat kesäyrittäjiä.

Viime kesänä he pitivät kahvilaa, mutta siinä sivussa syntyi idea drinkkien valmistamisesta. Päättyneenä kesänä Mikkelin lähelle, Ristiinan asiointilaiturin kylkeen, syntyi Lautta-drinkkibaari.

 – Meillä on aika spontaani toimintatapa. Mietimme, että vähänkö olisi hauskaa tehdä drinkkejä. Idea syntyi elokuussa, ja ilmoittauduimme heti Perhon Liiketalousopiston cocktail-kurssille, joka alkoi syyskuussa. Olimme innoissamme taiteenlajista, Tuominen kertoo.

Halinen ja Tuominen opiskelevat yhteiskuntatieteitä Tampereella ja Jyväskylässä. Yritys antoi mahdollisuuden viettää kesä kotona Saimaan rannalla.

Kaverukset pyörittivät toimintaa yhteisen osakeyhtiön kautta. Apua he saivat kokeneemmilta yrittäjiltä, uusyrityskeskukselta sekä pienen apurahan toiminnan aloittamiseen.

– Yrityksen perustaminen vaatii pääomaa. Isäni on menehtynyt, ja perin häneltä hieman rahaa, eli se on ollut selkänojana. Toivoisin, että nuoria yrittäjiä tuettaisiin niin, että aloittamisen riski ja investoinnit olisivat mahdollisimman pieniä, Tuominen kertoi.

Lauttabaarin toiminta oli sään armoilla, mutta yrittäjien odotukset ylittyivät. Paikallisten ja mökkiläisten lisäksi asiakkaita tuli muiltakin paikkakunnilta.

Yrittäjät saivat myös oppituntinsa: on ok pitää taukoja ja vapaapäiviä. 

– Omasta jaksamisesta täytyy pitää huolta. Aluksi olimme päivän päätteeksi aivan loppu. Tauko kannattaa pitää silloin, kun asiat ovat hyvin eikä vasta rättiväsyneenä, kun joku asia ei mene suunnitelmien mukaan. Olemme löytäneet hyvän tavan toimia keskenämme, Tuominen kertoi.

Ei isoja eroja halukkuudessa

Opiskelijabarometrin mukaan yrittäjyyshalukkuudessa ei ole merkittävää eroa ammattikorkeakouluopiskelijoiden ja yliopisto-opiskelijoiden välillä. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat haluavat yrittäjäksi keskimääräistä muita enemmän. Heillä myös yrittäjänä jo toimiminen on yleisempää kuin muilla.

Koulutusalakohtaisessa tarkastelussa korostuvat palvelualojen sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden muita suuremmat luvut. Sukupuolen mukaisessa tarkastelussa korostuvat miesten vastaukset sekä yrittäjyyshalukkuudessa että yrittäjänä jo toimimisessa. Ruotsia tai muita kieliä äidinkielenään puhuvilla molemmat luvut ovat suurempia kuin suomenkielisillä. Peräti viisi prosenttia ruotsia tai muuta kieltä äidinkielenään puhuvista vastaajista ilmoitti toimivansa yrittäjänä, kun luku suomenkielisillä oli vain kaksi prosenttia.

– Vaikka yrittäjyyshalukkuus on kokonaisuutena kasvanut, on tarpeen huomioida erot eri vastaajaryhmissä. Jotta yrittäjyyshalukkuus edelleen lisääntyisi kaikissa ryhmissä, on kehitettävä yrittäjyyskasvatusta. On myös lisättävä yrittäjyyden ja opiskelun yhteensovittamisen mahdollisuuksia korkeakoulutuksessa, koulutusasioiden asiantuntija Marja Vartiainen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Suurimpia syitä yrittäjyyshalukkuuteen ovat mahdollisuus päättää itsenäisesti työstä, mahdollisuus toteuttaa itseään ja työaikojen vapaus. Tärkeimpiä syitä sille, että opiskelija ei haluaisi työskennellä yrittäjänä, ovat yrittäjyyteen liittyvät taloudelliset riskit, yritysidean puute ja yrittäjän työmäärä.

– Onkin tärkeää monin tavoin vaikuttaa yrittäjyyden esteiden purkamiseen sekä luoda entistä myönteisempää mielikuvaa yrittäjyydestä, Vartiainen toteaa.

Käytännön esimerkkejä korkeakoulujen yrittäjyysyhteistyöstä ovat esimerkiksi yrittäjyyden professuurit useissa yliopistoissa, kuten Oulussa, Turussa ja Vaasassa. Osa on sopinut tiiviistä kumppanuustoiminnasta alueen Yrittäjien kanssa, esimerkiksi Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa ja Åbo Akademi Varsinais-Suomen Yrittäjien kanssa.

Näin kysyttiin

Opiskelijayrittäjyyttä ja yrittäjyyshalukkuutta selvittävät kysymykset olivat osa opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen toteuttamaa Opiskelijabarometria.

Valtakunnallisen tiedonkeruun kohderyhmänä olivat kaikki Suomessa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevat, pois lukien Poliisiammattikorkeakoulu ja Maanpuolustuskorkeakoulu.

Sähköinen kyselylomake lähetettiin 9.2.–9.3.2022, tutkimuskutsua levittivät korkeakoulut ja opiskelijajärjestöt.

Vastaajia oli yhteensä 5 023. Aineisto on painotettu sukupuolen, äidinkielen, korkeakoulusektorin ja tavoitetutkinnon tason mukaan.

Muita kiinnostavia aiheita

Toimitus
Toimitus