Pelastusvalvoja Lontoon suurpalosta: Ei voi sanoa, etteikö voisi tapahtua Suomessa
Suomalainen huolehtii paloturvallisuudesta, mutta tekee vain lain edellyttämän minimin, sanoo turvallisuusalan yrittäjä Tuomas Jurvelin.
Lontoon Pohjois-Kensingtonissa keskiviikkoyön aikana palanut 24-kerroksinen tornitalo on puhuttanut helsinkiläisessä paloturvallisuusalan yrityksessä.
– Kyllä se tapahtuma varjosti työpäiväämme. Yhteen neuvotteluhuoneeseen syntyi kuin tilannehuone, jossa porukka seurasi tapahtumia ja uutisointia koko päivän. Se oli surun päivä asiantuntijoidenkin näkökulmasta, sanoo pelastusvalvontayritys Safetumin toimitusjohtaja Tuomas Jurvelin.
Tornitalo syttyi tiettävästi yhdeltä aamuyöllä ja paloi lähes täysin aamuun mennessä.
Palo vaati ainakin 12 ihmisen hengen ja 80 loukkaantui ja tulipalosta pelastettiin 65 ihmistä. Asukkaita rakennuksessa oli noin 400–600.
Asukkaiden havaitsemiin riskeihin ei reagoida
Jurvelin sanoo olevansa tapauksen osalta lehtitietojen varassa, eikä osaa sanoa, miksi näin pääsi käymään.
Hän poimi uutisvirrasta kuitenkin jotain keskeistä.
– Median mukaan tämän Grenfell Towerin asukkaat olivat havainneet talon paloturvallisuudessa puutteita tai poikkeamia ajoissa ennen tulipaloa. Varmuutta ei ole, oliko näihin havaintoihin riittävästi reagoitu, mutta tämä on tärkeä pointti.
Safetum on rakentanut palvelun, joka osallistaa asuntojen ja työpaikkojen käyttäjiä riskinhallintaan.
– Olemme havahtuneet siihen, että asukkaat havaitsevat usein riskejä, mutta niihin ei reagoida riittävästi. Teimme palvelun, jolla riskeistä pystyy helposti ilmoittamaan. Tieto menee esimiehelle tai isännöitsijälle, joka osaa välittää sen korjaavalle taholle.
Helsinkiin tulee palanutta tornitaloa korkeampia rakennuksia
Helsingin Kalasatamaan rakennetaan parhaillaan useita tornitaloja, joista korkeimmat ohittavat Grenfell Towerin 33 kerroksellaan.
Jurvelinin mukaan talot rakennetaan Suomessa lähtökohtaisesti paloturvallisiksi. Rakennusmääräykset ja pelastuslainsäädäntö sitä tukevine asetuksineen asettavat raamit.
Siitä huolimatta hän ei tuudittaisi ketään väärään turvallisuudentunteeseen.
– Ikävä kyllä vastaavan suurpalon mahdollisuutta ei voi sulkea pois. Sen todennäköisyys on kuitenkin pieni, Jurvelin toteaa.
Vaaran mahdollisuus johtuu Jurvelinin mukaan siitä, että suomalaiset tekevät riskinhallinnassa vain sen minimin, jota viranomainen edellyttää.
– Siinä unohdamme helposti inhimillisen virheen mahdollisuuden.
Turvallisuus kuitataan paperiliuskalla
Suomi on liiaksi byrokratiauskoinen maa.
– Ajatellaan, että viranomainen valvoo ja vahinkotilanteessa vakuutus korvaa. Laki vaatii, että kiinteistössä varaudutaan omatoimisesti vaaroihin. Laaditaan esimerkiksi pelastussuunnitelma, ja turvallisuus kuitataan sillä, että on sellainen dokumentti.
– Kuitenkin tilastomme viime vuodelta kertovat, että 36 prosenttia tarkastetuista kiinteistöistä kuuluu pelastusturvallisuuden riskiryhmään, Jurvelin taustoittaa.
Digipalvelu ohjaa huoltamaan turvalaitteet
Safetumin ajatus on huolehtia paloturvallisuudesta yhdessä kiinteistön käyttäjän kanssa.
– Teemme vuosittain mobiilipalvelulla pelastustarkastuksen ja kartoitamme riskitekijät. Palvelu laskee turvallisuusindeksin, joka ohjaa huolehtimaan esimerkiksi turvalaitteiden määräaikaishuolloista.
– Monissa yrityksissä on strategiassaan nolla työtapaturmaa. Miksei meillä ole kiinteistöissä tavoitteena nolla palokuolemaa?
Juhani Ojalehto
