YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Pentikäinen: Pk-yrittäjiä pidetään kastittomina työeläkejärjestelmässä
– Työmarkkinakartelli pitää pk-yrittäjiä ja liittoihin kuulumattomia kastittomina, joille ei kuulu valtaa, vaikka he ovat rahoittamassa työeläkejärjestelmää, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen jyrähtää. SY on tehnyt aloitteen noin 650 000 työntekijää työllistävien pk-yritysten saamisesta mukaan kaikkien työeläkeyhtiöiden hallintoon.
Suomen Yrittäjät haluaa eläkeyhtiöiden hallituksiin ja hallintoneuvostoihin pk-yritysten edustajia – sekä toisaalta myös liittojen ulkopuolisten työntekijöiden edustuksen.
Jos SY:n aloite toteutuu, se myllertää työeläkeyhtiöiden hallintoa, ja heikentää Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ja palkansaajakeskusjärjestöjen asemaa työeläkejärjestelmässä. EK:ssa on havaittavissa hermostuneisuutta asiasta.
EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari tyrmäsi julkisesti keskiviikon Helsingin Sanomissa Yrittäjien aloitteen. Hän myös vähätteli SY:n jäsenyritysten työllistävää vaikutusta laskeskelemalla sen olevan ”luokkaa 290 000”.
– Ihmettelen EK:n laskuoppia. Suomen Yrittäjien jäsenyritykset työllistävät noin 650 000 työntekijää, Mikael Pentikäinen sanoo.
Tuo 650 000 on Tilastokeskuksen yritysrekisterin pohjalta laskettu luku.
SAK ei myöskään ole innostunut Yrittäjien ehdotuksesta. SAK:n kommentissa HS:lle todetaan, että ”työeläkkeiden rahoittamisesta ja etuuksista on sovittu työmarkkinajärjestöjen kesken.”
– Keskustelu osoittaa, että työmarkkinakartelli pitää pk-yrittäjiä ja liittoihin kuulumattomia kastittomina, joille ei kuulu valtaa, vaikka he ovat rahoittamassa työeläkejärjestelmää. Unohdetaan, että yhtiöt ovat keskinäisiä, Pentikäinen jyrähtää.
SAK:n mielestä myöskään järjestäytymättömien työntekijöiden mukaan ottamiseen ei ole perusteita. EK:n Rantahalvari niin ikään karsastaa ajatusta työntekijöiden kiintiön muuttamisesta ja ihmettelee, kuka tai mikä edustaa järjestäytymättömiä työntekijöitä ja ehdottaa jäseniä hallintoon.
– On keksitty vaalit. Jos osuuspankit, osuuskaupat tai metsäyhtiöt pystyvät valitsemaan edustajiston vaaleilla, miksi se ei toimisi tässäkin tapauksessa, Pentikäinen sanoo.
Ja yritysten edustajat voidaan valita jollakin muulla tavalla.
Pentikäinen kysyy, onko työeläkeyhtiöiden nykyinen hallintomalli osa rakenteellista korruptiota.
– Olen kuullut, että joissakin liitoissa TEL-yhtiöiden hallituspaikat on sidottu tiettyihin työtehtäviin. Se on kaikkea muuta kuin hyvää hallintotapaa, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen toteaa.
Jari Lammassaari
