Pirkanmaalaisen lähiruoan tunnistaa jatkossa tästä merkistä

Ahlmanin projektipäällikkö Antti Luomala on ollut alusta alkaen mukana toteuttamassa Parasta Pirkanmaalta -alkuperämerkkiä. Hän teki aikaisemman työuransa aivan toisissa tehtävissä, logistiikka-alalla.

– Vaihdoin alaa, koska olen jo pidemmän aikaa ollut kiinnostunut Suomen ruokahuollon tulevaisuudesta, Luomala taustoittaa. Omaa työtä tukee sekin, että mies on alun perin lähtöisin maatilalta ja toimii itse tälläkin hetkellä sivutoimisena maatalousyrittäjänä. Hänellä on pieni kauppapuutarha asuinseudullaan Sastamalan Karkussa. Hänelle lähiruoka on siis tuttua monellakin tapaa.

Mutta mikä sitten oikein on tämän tarinan pääosassa oleva Parasta Pirkanmaalla -merkki? Antaa Antti Luomalan kertoa.

– Se on merkki, joka kertoo kuluttajalle tuotteen alkuperäksi Pirkanmaan maakunnan, Luomala aloittaa ja kertoo, että merkki auttaa tavallista kansalaista ja kuluttajaa tunnistamaan helposti lähituotteita.

– Tähän astihan lähiruoan tunnistaminen on vaatinut vähän töitä. Ja onhan se hankalaakin, kun monesti raaka-aineet saattavat olla peräisin ympäri maailmaa. Meidän merkkimme myönnetään vain tuotteille, joissa sekä raaka-aineet että tuotanto ovat aidosti läheltä, Luomala alleviivaa.

Projektipäällikkö uskoo, että merkille on selkeä tilaus, siitäkin huolimatta, että vastaavanlaisia merkkejä on olemassa muitakin, kuten Hyvää Suomesta -merkki.

– Kaikille kuluttajille ei kuitenkaan riitä tieto kotimaisuudesta, vaan he haluavat tuotteensa olevan myös omasta maakunnasta. Siis aidosti lähellä, hän kertoo

Tässä sopassa on monta lusikkaa

Jos Parasta Pirkanmaalta -ilmaisu kalskahtaa tutulta, ei kannata yllättyä. Parasta Pöytään Pirkanmaalta -termiä on käytetty Pirkanmaalla jo pidempään, kymmenkunta vuotta. Tuolloin kyseessä ei kuitenkaan ollut mikään selkeä kuluttajille suunnattu merkki, vaan pikemminkin viestinnällinen hanke, jonka avulla levitettiin lähiruokatietoisuutta.

– Meillä Pirkanmaalla on siis tehty lähiruoan eteen paljon työtä jo pidemmän aikaa, Luomala myöntää. Nyt keskustelunaiheena oleva merkki on huomattavasti tuoreempi tuttavuus.

– Nykyisen merkin osalta aloitimme noin kolme vuotta sitten, ja kaksi vuotta sitten alkoi keskustelu tästä varsinaisesti merkistä, Luomala kertaa.

Merkin kehittämiseen on osallistunut moni taho. Ahlmanin lisäksi esimerkiksi Maakuntaliitto, Visit Tampere, MTK sekä Maa- ja Kotitalousnaiset. Ja jatkokehityksestä koppia ovat ottaneet esimerkiksi Pirkanmaan Liitto, Pirkanmaan Yrittäjät sekä Pirkanmaan osuuskauppa.

– Tällä kokoonpanolla ajatusta on hiottu valmiimpaan suuntaan, Luomala listaa.

Kyselyn tulokset olivat yksiselitteiset – jatkoon!

Hanke teetti kevään 2022 aikana asiasta esiselvityksen, jossa kartoitettiin pirkanmaalaisten elintarviketoimijoiden halukkuutta ja kiinnostusta merkin käyttöön.

– Tiedustelimme odotuksia sekä halukkuutta lähteä mukaan ja millaisilla ehdoilla tämä tapahtuisi, mies kertoo.

Kysely tehtiin tammi–helmikuussa ja sen tulokset olivat varsin selkeät. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 70 yritystä.

– Näistä 50 prosenttia ilmoitti lähtevänsä heti mukaan ja 40 prosenttia harkitsevansa mukaan lähtöä. Ainoastaan 10 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei ollut kiinnostunut merkin käytöstä, hän taustoittaa. Ei-kiinnostuneiden osuus jäi siis marginaaliin.

– Ymmärrän hyvin, että jos joku toimija myy esimerkiksi jotain artesaanituotetta pääasiassa Helsinkiin tai Ouluun, niin eihän tämä maakuntamerkki silloin kovin paljon lisäarvoa tuo, hän perustelee.

Tiukat vaatimukset

Kriteerit ovat tarkat, sillä käytännössä merkin voivat saada vain Pirkanmaalla tuotetut ja jalostetut tuotteet. Raaka-aineen suhteen kriteerit ovat höllemmässä, mutta ei kovin paljon.

– Jos tuotteessa on useampi raaka-aine, niin silloin yksi raaka-aine voi olla muualtakin, mutta yhden raaka-aineen tuotteissa olemme ehdottomia, hän myöntää.

Isomman kokoluokan yrityksiä karsiutui jonkin verran volyymien vuoksi.

– Jonkin verran oli isompia jalostajia, jotka eivät yksinkertaisesti pysty hankkimaan raaka-ainetta tarpeeksi omasta maakunnasta, Luomala huomauttaa. Hän myöntää, että muutamia hyviäkin tuotteita jouduttiin jättämään rannalle.

 – Vaikka sydän sanoi ok, niin johonkin rajat oli vedettävä. Idea on enemmänkin korkea laatu kuin määrä, hän kertoo.

Raati tekee lopullisen päätöksen

Rajatapauksiakin oli jokunen.

– Hyvä esimerkki tästä on erään mukana olevan tuottajamme peuranliha, joka on teurastettu, jalostettu ja pakattu täällä Pirkanmaalla, mutta joista osa on ammuttu naapurimaakunnassa. Asia meni raadin päätettäväksi, mutta lupa heltisi, hän kertoo.

Toinen samankaltainen tapaus oli rapujen suhteen. Erän maakunnan rajaseuduilla oleva toimija otettiin mukaan, vaikka osa ravusta saalistettaisiinkin Jämsän puolelta Päijännettä. Myös hyvin pienet yksittäisiä osa-aineita on saatettu hyväksyä, etenkin jos niitä ei ole edes saatavissa omasta maakunnasta.

– Esimerkiksi jos marjoissa käytetty pektiini tai joku harvinaisempi mauste on muualta, niin ne on hyväksytty mukaan. Lopullisen päätöksen asiasta teki ja tekee aina raati. Valtaosa tapauksista on kuitenkin hyvin selkeitä, Luomala kertoo ja huomauttaa, että yhdessä tapauksessa yritys teki tuotantoketjussaan muutoksia, jotta raaka-aine saatiin jatkossa sataprosenttisesti omasta maakunnasta.

Nyt päästään kuluttajien pariin

Syksyn aikana hankkeen pilotointi on aika viedä seuraavaan vaiheeseen, eli kuluttajien pariin. Luomanen myöntää, että sekin on edelleen opettelua.

– Pilotoinnin yksi tarkoitus on viedä asia kuluttajille ja toinen oppia, miten tämä toimii. Miten kuluttajat löytävät sen, ovatko merkissä käytetyt kriteerit oikeat ja niin edelleen. Pilotointivaihe ei siis vielä tarkoita lopullista merkkiä, vaan pikemminkin sitä vielä hienosäädetään nyt saatujen kokemusten perusteella ja opitaan matkan varrella, hän kertoo.

Antti Luomalan mukaan tässä vaiheessa pilottia selvitellään sitäkin, miten kuluttajien ajatukset ja mielipiteet vastaavat käytännön toimintaa ruokahyllyillä.

– Monesti puhutaan ja kaivataan luonnonmukaista lähiruokaa, mutta sitten kaupan hyllyllä otetaan matkaan proteiinipatukka ja halvin mahdollinen jauheliha. Yksi projektin ideoista onkin selittää, kuinka kuluttajien aikomukset toteutuvat käytännössä, hän kertoo.

Sopiva ajoitus

Kuluttajien saataville merkki lanseerataan näihin aikoihin eli siis elokuun lopulla. Se osuu komeasti myös satokauteen.

– Materiaalit toimitetaan yrityksiin kesän aikana ja alkusyksystä sitten lanseerataan tämä niin somessa kuin mediassakin, hän kertoo.

Parasta Pirkanmaalla -merkin saaneita tuotteita myydään jatkossa niin toreilla kuin lähiruokarenkaiden kautta, mutta jonkin verran myös kauppojen hyllyiltä. Mukana olevista yrityksistä esimerkiksi Teiskon Viini ja Poikien Parhaat ovat tästä hyviä esimerkkejä.

– On hyvä ymmärtää, että tähän hankkeeseen ei liity logistiikkaa tai tuotannonohjausta. Mukana olevat tuottajat siis myyvät tuotteita kuten ennenkin, mutta nyt merkin kera, Luomala kertoo.

Vielä ei ole liian myöhäistä päästä mukaan

Projektipäällikön mukaan ensimmäinen palautekysely mukaan lähteneille yrityksille tehdään vuoden lopulla. Samalla sitten tarkastellaan, josko mukaan löytyy vielä lisää yrityksiä.

– Tämän pohjalta on tarkoitus sitten saada käyntiin pilotin toinen kierros. Mukaan pääsee nyt siinä mielessä valmiimpaan pöytään, että tällä hakukierroksella meillä on jo kokemusta asiasta. Tosin mukaan lähtevät yritykset eivät saa enää yhtä paljon palveluita kuin jo ensimmäisellä kierroksella mukaan lähteneet. Varsinainen yhteenveto merkin osalta on tarkoitus tehdä ensi keväänä.

– Silloin katsomme, mitä on opittu, miten tämä on purrut kuluttajiin ja onko merkillä ollut vaikutusta myyntiin. Eli siis selvitetään, kiinnostaako yrityksiä merkin käytön jatko. Sitten haetaan mahdollisesti yhteistyökumppanien kanssa jatkorahoitusta. Yrityksen omalla kukkarolla tämä tuskin tapahtuisi. Näkyvyys on myös jatkuvaa työtä vaativaa toimintaa.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Pirkanmaan Yrittäjä -lehdessä 16.8.2022