Pk-yrityksillä epävarmuus talouskasvuun – investoinnit jäissä

Suhdannenäkymien saldoluku laski keväästä 20 yksiköllä arvoon miinus 11. Pk-yrityksistä 21 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 32 prosenttia arvioi niiden heikkenevän. Myös Pohjois-Karjalassa yleinen suhdannenäkymä laski negatiivisen puolelle miinus 4, kun vuosi sitten se oli + 6.

Pk-yritykset pyrkivät pitämään kiinni osaavasta työvoimasta

Pk-yritykset huolehtivat henkilökunnasta ja sinnittelevät heikon taloustilanteen yli pitämällä kiinni henkilöstöstään. Tämä sama kehitys on nähtävissä tässä barometrissa. Vaikka talous on supistunut ja tulevaisuuden näkymät muuttuneet poikkeuksellisen epävarmoiksi, henkilöstön määrän ei oleteta merkittävästi pienenevän.

Tilanteen vaikeudesta kertoo se, että odotusten saldoluku laski keväästä 11 yksikköä ja päätyi arvoon miinus kaksi. Positiivista tilanteessa on se, että edelleenkin suuri enemmistö, eli 70 prosenttia pk-yrityksistä aikoo säilyttää nykyisen henkilömääränsä.

Pohjois-Karjalan alueen suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat myös heikentyneet. Saldoluvuksi muodostuu nyt 0, kun. Vuosi sitten se oli + 14.

Odotukset liikevaihdon kasvusta hiipuvat ja investointien odotetaan laskevan

Odotukset liikevaihdon kehityksestä vastaavat pitkälti yleisiä suhdanneodotuksia: ne ovat laskeneet samaan aikaan kun yleiset suhdanneodotukset ovat heikentyneet. Saldoluku laski kevään barometrista 24 yksikköä ja saa arvon miinus kaksi. Tämä on poikkeuksellisen alhainen arvo, mutta onneksi vielä hieman korkeampi kuin finanssikriisin aikana. Pohjois-Karjalassa odotukset liikevaihdon kehityksestä saa saldoluvun 0, kun keväällä ne olivat optisemmat luvun ollessa plus 10.

Kannattavuusodotukset ovat liikevaihto-odotusten tapaan heikentyneet: odotukset kannattavuudesta ovat suunnilleen samalla tasolla, kuin ne olivat finanssikriisin aikana. Epävarmuus tulevasta on niin suurta, että saldoluku laski keväästä 19 yksikköä ja on nyt miinus 9.

Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät. Pohjois-Karjalassa investointien arvon muutosodotusten saldoluku päätyi lukemaan miinus 22. Saldoluvun arvo laski 11 yksikköä vielä keväästä. Heikko tulos kertoo poikkeuksellisen suuresta epävarmuudesta talouskasvun ja toimintaympäristön suhteen.

Kasvua uusiutumisesta ja kansainvälistymisestä

Positiivista on se, että vaikka tilanne on epävarma ja talouskasvu alenee selvästi, mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkivien yritysten osuus on pysynyt lähes ennallaan. Myöskään voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten määrä ei ole romahtanut, vaikka niiden osuus onkin puolen vuoden takaisesta tippunut kolmella prosenttiyksiköllä Pohjois-Karjalassa.

Yritykset hakevat menestystä ja kilpailuetua useasta lähteestä. Kansainvälisyys on yhä useammalle pk-yritykselle arkipäivää, ja kasvua sekä menestystä haetaan ulkomaankaupasta. Pk-yritykset vievät tuotteitaan tai palveluitaan yleisimmin laskua vastaan ilman luottovakuutusta. Vaikka näiden yritysten määrä on hiukan vähentynyt viime vuosina, kehitystä pitäisi kiihdyttää.

Suomessa on yrityksille tarjolla kansainvälistymispalveluita useasta lähteestä. Järjestelyllä on omat etunsa, sillä usein yritysten tarpeet kansainvälistymisessä poikkeavat paljon toisistaan. Esimerkiksi voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset tarvitsevat ja käyttävät kaikkia kansainvälistymispalveluita paljon. Palveluiden käyttö on lisääntynyt ja niihin ollaan myös kokonaisuudessaan varsin tyytyväisiä.

Poikkeustilanteeseen luotua yritysrahoitusta hyödynnetty

Tiukentuneesta pankkitoiminnan sääntelystä ja yritysten heikentyneestä luottokelpoisuudesta huolimatta poikkeustilanne näkyy pk-yritysten ulkoisen rahoituksen käytössä yllättävällä tavalla: yhä useammalla yrityksellä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta.

Rahoituksen yleinen saatavuus näyttäisi parantuneen hieman, ja rahoitusta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana ottaneiden pk-yritysten määrä nousi. Pk-yritykset myös aikovat hakea rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana hieman enemmän kuin edellisen barometrin aikaan. Julkiset tukitoimet lienevät ainakin osaltaan lisänneet saatavuutta.

Suhdanneodotusten heikentyminen ja haastava kevät näkyvät siinä, että rahoitusta käyttöpääomaksi hakevien osuus on kaksinkertaistunut.

Pankkikeskeisyys on pk-yritysten rahoituksessa edelleen yleistä, vaikka se on laskenut voimakkaasti aiemmasta. Business Finland ja ELY-keskukset ovat nousseet pankkilainojen tärkeimmiksi vaihtoehdoiksi. Suurta ja nopeaa muutosta selittänee koronapandemian vuoksi myönnetty julkinen häiriörahoitus.

Poikkeuksellisen kevään seurauksena pk-yritysten kassatilanne on heikentynyt alkuvuodesta. Tällä kertaa 21 prosenttia pohjoiskarjalaisista yrityksistä raportoi vaikeuksista hoitaa maksujaan viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana.

Lisätietoja

Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry, toimitusjohtaja Merja Blomberg, 050 367 5194

Finnvera Oyj, Joensuun aluekonttori, aluepäällikkö Hannu Puhakka, 0400 277 408

Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ylijohtaja Ari Niiranen, 050 305 4998

Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen sekä investointiin ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä.

Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 2008, Bisnoden yritysrekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti.

Vastaajajoukon muodostaa 5051kohderyhmän vaatimukset täyttävää pk–yrityksen edustajaa. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty internetkyselyä. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn sähköpostitse tai puhelimitse kesä-heinäkuussa 2020. Seuraavalla sivulla on esitetty taustatietoja alueen vastaajista. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta.

Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite ’saldoluku’. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39,4 %, huononee 8,6 % saldoluku = + 30,8 % ~31 % HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja.