Pk-yritysbarometri julki: Yllättäen vain varovaista kasvua
Pienet ja keskisuuret yritykset eivät odota suuria seuraavan vuoden suhdannekehityksestä. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kuvailee tulosta pettymykseksi.
Vaikka Suomen talous kasvaa reippaasti, pk-yritysten odotukset suhdanteista paranivat keväästä vain hieman.
– Näin varovainen muutos oli pettymys ja kertoo siitä, että kasvu ei koske kaikkia yrityksiä. Se voi olla merkki siitä, että kasvu on huteralla pohjalla, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Pentikäisen mukaan olisi ensiarvoisen tärkeää tehdä rakenneuudistuksia tukemaan kasvua ja työllisyyttä. Hän peräänkuuluttaa myös erittäin vahvaa palkkamalttia.
– Vaikka vienti on kasvanut, talouskasvu on pääasiassa yksityisen kulutuksen ja investointien varassa.
Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä Pk-yritysbarometrista, joka julkaistiin tänään. Syksyn 2017 Pk-yritysbarometri perustuu 4 700 pk-yrityksen vastauksiin. Pk-yritysbarometri julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Se kuvaa pk-yritysten odotuksia vuoden eteenpäin.
Investoinnit edelleen jäissä
Myös arviot investointien lähiajan kehityksestä ovat edelleen hyvin alhaiset, samalla tasolla kuin kevään barometrissa.
– Investointien heikko kehitys kertonee pk-yritysten heikosta uskosta talouden pidemmän aikavälin kehitykseen, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Yllättävää investointiodotuksissa on se, että edes voimakkaasti kasvuhakuisissa pk-yrityksissä investointeja ei suunnitella enemmän kuin puoli vuotta sitten.
– Tämä saattaa kertoa kasvuodotusten laskemisesta. Lisäksi on huomattavaa, että näistä pk-yrityksistä hieman aiempaa useampi aikoo vähentää investointejaan, Malinen arvelee.
”Fiilikset korkealla”
Pilvipalveluita ja mobiilisovelluksia suunnittelevan Positive Productionsin toimitusjohtaja ja yrittäjä Pekka Nurmela ei täysin tunnista barometrin viestiä.
– Fiilikset ovat korkealla. Viime syksystä lähtien puhelimet ovat pirisseet enemmän ja käänne parempaan on tapahtunut asiakkaiden yhteydenottojen määrässä. Nyt muutos näkyy työjonossa. Nyt näemme aikaisempia vuosia pidemmälle, mitä työtä on sovittuna.
Nurmela on samalla huomannut, että uudenlaiset asiakkaat kyselevät yrityksen palveluista.
– Investointihalukkuutta on. Asiakkailla on positiivisia ongelmia sen suhteen, että on aslkanut tulla uusia tilauksia ja niiden hoitamiseen tarvitaan työkaluja.
Nurmelan mukaan löysää rahaa ei ole jaettavissa, mutta taloustilanne on selvästi aikaisempaa ennustettavampi ja vakaampi.
– Me olemme nyt kahdeksan prosentin vuosikasvussa. Uskon, että kasvu jatkuu. On paljon näyttöä siitä, että yritykset jotka hyödyntävät digitaalisia palveluita, pysyvät kasvu-uralla.
Kasvuhakuisuus laskussa
Vaikka talouskasvu on kiihtynyt, voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on kääntynyt lievään laskuun. Vastaajista 19 prosentilla ei ole kasvutavoitteita. Tällaisten yritysten osuus on yllättäen kasvanut.
– Tämä kertoo siitä, että Suomen talouden rakenteet eivät ole kunnossa. Yrittäjillä ei ole riittävästi kannusteita hakea voimakkaasti kasvua, Suomen Yrittäjien Petri Malinen sanoo.
Kansainvälistyminen on keskeinen kasvukeino. Jo 22 prosentilla pk-yrityksistä on kansainvälistä liiketoimintaa. Suomessa on siis noin 62 000 pientä ja keskisuurta yritystä, jotka vievät tavaroita tai palveluja tai harjoittavat muuten liiketoimintaa ulkomailla.
– Odotukset kansainvälistymisestä kasvoivat jo toista kertaa peräkkäin, eli tämä ei ole sattumaa. Näiden yritysten yhteiskunnallista merkitystä korostaa se, että ne pystyvät kasvamaan ja työllistämään muita useammin, Malinen sanoo.
Pauli Reinikainen
