Pk-yritysbarometri: Kasvua tavoittelee joka toinen yritys vaikka yleiset suhdanneodotukset heikentyneet

Pienten ja keskisuurten yritysten odotukset suhdanteista ovat heikentyneet huomattavasti puolen vuoden takaisesta. Kansantalouden kasvun hidastuessa suhdannenäkymien saldoluku puolittui reilusti. Maakunnan Pk-yrityksistä 26 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 17 prosenttia uskoo niiden heikkenevän. 56 prosenttia vastaajista uskoo suhdannenäkymien pysyvän ennallaan.

– Pohjois-Karjalan alueella tilanne nähdään myös syksyn 2018 tilannetta selvästi heikompana saldoluvun ollessa nyt +9, kun luku syksyllä oli +24, kertoo tänään julkaistu Pk-yritysbarometri, toteaa Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Merja Blomberg.

Pohjois-Karjalan alueella suhdannenäkymät henkilökunnan määrän osalta ovat lähes vastaavat kuin syksyllä saldoluvun ollessa nyt +11 (syksyllä +12). Koko maassa odotukset henkilökunnan määrän osalta ovat saldoluvun (+12) perusteella hivenen heikommat kuin syksyllä 2018 (+14).

Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä Pk-yritysbarometrista, joka julkaistiin tänään. Kevään 2019 Pk-yritysbarometri perustuu 4 562 pk-yrityksen vastauksiin. Pk-yritysbarometri julkaistaan kaksi kertaa vuodessa. Se kuvaa pk-yritysten odotuksia vuoden eteenpäin.

Liikevaihdon kasvu hiipuu eivätkä investoinnit lähde liikkeelle

Pohjois-Karjalan alueella uskotaan vahvimmin materiaalien hintojen nousuun (+46). Seuraavaksi vahvimmat odotukset alueella kohdistuvat lopputuotteiden tai palvelujen hintojen nousuun (+41) sekä palkkakustannusten kasvuun (+38). Alueella odotukset investointien arvon kehityksestä ovat saldoluvun perusteella aiempaa heikommat (saldoluku nyt -7, syksyllä 0).

Pk-yritysten odotukset liikevaihdon kehityksestä laskivat selvästi syksyn barometrissa ja sai arvon 24.

– Tämä on selvästi alle hyvän talouskehityksen pitkäaikaisen keskiarvon, Blomberg sanoo.

Myös kannattavuusodotukset pk-yrityksissä ovat heikentyneet, ja arviot pk-yritysten investointien lähiajan kehityksestä laskivat negatiivisiksi.

– Muutos syksystä on selvä. Investointien heikko kehitys kertonee pk-yritysten heikosta uskosta talouden pidemmän aikavälin kehitykseen.

Pohjois-Karjalassa kasvuhalukkaita yrityksiä

Koko maassa on eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (35 %). Yritystoiminnan loppumista ennakoi 4 % koko maan pk-yrityksistä.

– On ilo huomata, että Pohjois-Karjalan alueella on nyt eniten mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviä pk-yrityksiä (42 %), kun viime syksyn otoksessa asemansa säilyttämään pyrkiviä oli niukka enemmistö, iloitsee Blomberg.

Yritystoiminnan loppumista alueella ennakoi 2 % vastaajista. Voimakkaasti kasvuhakuisia pk-yrityksiä on nyt koko maassa saman verran ja alueella hivenen vähemmän kuin syksyllä. Investoinnit ja henkilöstön koulutus ovat koko maan ja Pohjois-Karjalan pk-yrityksissä eniten käytettyjä uusiutumiseen liittyviä toimia.

Työllistämisen esteet ja sopeuttamistoimenpiteet

Koko maan ja alueen pk-yrityksistä joka kolmannella ja alueella 28 %:lla ei ole tarvetta työllistää. Työvoiman saatavuus on ja kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus ovat suurimmiksi koetut työllistämisen esteet. Koko maan pk-yrityksistä noin joka seitsemäs ja alueella joka viides suunnittelee toimintansa sopeuttamista nykyisen suhdannetilanteen vuoksi. Työaikajärjestelyt ja lomautukset ovat yleisimmät toteutetut tai harkinnassa olevat sopeutustoimet.

Kansainvälistyminen ja digitaalisuus liiketoiminnassa

Noin joka neljännellä koko maan ja joka viidennellä Pohjois-Karjalan alueen pk-yrityksistä on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Pk-yritykset hyödyntävät digitaalisista työkaluista ja palveluista yleisimmin omia internet-sivuja sekä sosiaalista mediaa.

Omistajanvaihdos

Puolet vastanneista koko maan ja kaksi viidestä alueen pk-yrityspäättäjistä ei suunnittele omistajanvaihdosta. Yrityksen tai liiketoiminnan ostamista suunnittelee koko maassa ja alueella noin joka viides.

Liiketoimintojen yhdistämisellä lisää rahoitusta ja kasvuhalukkuutta

Mikäli haluamme mahdollistaa kasvua, meidän tulisi kyetä lisäämään yritysjärjestelyjä, sillä se korreloi vahvasti yritysten kasvuhalukkuuteen. Barometrin havaintoja yhdistämällä voi vetää johtopäätöksen, että rakentamalla isompia yrityskokonaisuuksia, niiden kasvuhalukkuus lisääntyisi tai kansainvälistyminen tulisi yritysten isompien resurssien ansiosta mahdolliseksi ja samalla myös rahoituksen volyymi rahoitusvaihtoehtojen lisääntyessä kasvaisi.

– Omistajanvaihdoksilla pitäisikin enemmän tavoitella liiketoimintojen yhdistämistä ja siitä saatavia hyötyjä kuin tyytyä vanhan omistuksen tai liiketoiminnan siirtämiseen omistajalta toiselle, korostaa aluepäällikkö Hannu Puhakka.

Pohjois-Karjalan alueen pk-yrityksistä kuudella kymmenestä ei ole ollut tarvetta hankkia rahoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana. Koko maassa joka neljäs ja alueella noin joka kolmas sanoo tarvetta olleen ja nämä ovat hakeneet ja saaneet rahoitusta lähimmän vuoden aikana. Alle joka kymmenes vastaajista sanoo tarvetta olleen, mutta ei ole silti hakenut rahoitusta. Koko maan vastaajista vain 3 % ja alueelta 4 % ilmoittaa hakeneensa rahoitusta, mutta ei ole sitä saanut. Rahoitusta aiotaan käyttää yleisimmin kone- ja laiteinvestointeihin tai rakennusinvestointeihin. Käyttöpääomarahoitus yrityksen kasvuun ja kansainvälistymiseen on seuraavaksi yleisimmin mainittu ulkoisen rahoituksen aiottu käyttötarkoitus ennen yrityksen kehittämishankkeita.

Lisätietoja

Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry, toimitusjohtaja Merja Blomberg, 050 367 5194

Finnvera Oyj, Joensuun aluekonttori, aluepäällikkö Hannu Puhakka, 0400 277 408

Pohjois-Karjalan ELY-keskus, johtaja Ritva Saarelainen, 0400 671 469

Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä.

Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 2010, Bisnoden yritysrekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti.

Vastaajajoukon muodostaa 4562 kohderyhmän vaatimukset täyttävää pk–yrityksen edustajaa. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty internetkyselyä. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn sähköpostitse tai puhelimitse joulu-tammikuussa 2018-2019. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta.

Tutkimusprojektista ovat vastanneet Taloustutkimus Oy:ssä tutkimusjohtaja Pasi Huovinen ja tutkimuspäällikkö Jyrki Kärpänoja, Suomen Yrittäjissä pääekonomisti Mika Kuismanen, ekonomisti Petri Malinen ja ekonomisti Sampo Seppänen, Finnvera Oyj:ssä viestintäjohtaja Tarja Svartström sekä työ- ja elinkeinoministeriössä kehittämispäällikkö Katri Lehtonen.

Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite ’saldoluku’. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39,4 %, huononee 8,6 % saldoluku = + 30,8 % ~31 % HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja.