Pk-yritysbarometri: yritysten näkymät Varsinais-Suomessa yhä negatiiviset – ”uudistuksista ei tule perääntyä”

Varsinaissuomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten odotukset ovat yhä heikot, kertoo tiistaina julkistettu Suomen Yrittäjien, TEM:n ja Finnveran Pk-yritysbarometri.

Varsinaissuomalaisten pk-yritysten seuraavan 12 kuukauden yleisiä suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on Pk-yritysbarometrin mukaan -12. Tilanne on parantunut vuodentakaisista erittäin synkeistä odotuksista, sillä helmikuussa 2023 saldoluku oli puolet enemmän pakkasella: -24. Yleiset suhdanneodotukset eivät juuri ole muuttuneet syksystä, jolloin saldoluku oli -10. Saldoluku kuvaa positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta.

Varsinaissuomalaisten pk-yritysten tunnelmat ovat kuitenkin hieman koko maata ja lähialueita positiivisemmat. Myös arviot työllisyydestä ja innovaatioiden kehityksestä ovat koko maata optimistisemmat.
Investoinneissa ja toiminnan kannattavuudessa tapahtui Varsinais-Suomessa syksyllä 2023 pieni piristyminen, mutta nyt odotukset ovat jälleen laskussa. Varsinaissuomalaista pk-yrityksistä 33 prosenttia ilmoittaa olevansa kasvu- tai voimakkaasti kasvuhakuisia. Trendi on ollut viime vuodet laskusuuntainen. Työllistämistä kuvaava saldoluku on edelleen laskussa: saldoluku on nyt pyöreä nolla.

– Pk-yrittäjillä ei Varsinais-Suomessa juuri ole lisätyöllistämisaikeita. Kasvua hakevien yritysten määrä vähenee. Suomen hyvinvointi syntyy kasvusta ja työstä, joten ei tuloksissa kansantalouden kannalta ole hurraamista. Orpon hallituksen ei tule perääntyä kasvua tukevista toimista ja työmarkkinauudistuksista. Kun veronkorotuksia nyt väläytellään talouden tasapainottamiseksi, yritysten verotusta ei saa kiristää. Kesäkuun alun eurovaaleissa on lisäksi keskusteltava siitä, että EU:n rakennerahoitusta on Suomessa ohjattava alueille, joissa on kasvupotentiaalia, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter kommentoi.

Vastaajista 19 prosenttia aikoo seuraavan 12 kuukauden aikana hakea ulkopuolista rahoitusta. Eniten investointeja aiotaan tehdä ja kone-, laite- ja rakennusinvestointeihin. Niitä suunnittelee kuitenkin aiempaa harvempi. Käyttöpääomarahoituksen käyttötarkoitus on muuttunut viime syksystä. Nyt 25 prosenttia vastaajista aikoo hakea rahoitusta kireän tilanteen vuoksi ja 17 prosenttia yrityksen kasvuun tai kansainvälistymiseen. Syksyllä 2023 tilanne oli päinvastainen.

Puolet varsinaissuomalaisista pk-yrityksistä arvioi, että ilmastonmuutoksen hillitsemistoimilla ei ole merkitystä niiden liiketoiminnalle ja noin neljännes arvioi sen luovan merkittävästi tai jonkin verran lisää mahdollisuuksia liiketoiminnalle. Vastaajista 69 prosenttia ei myöskään ole asettanut, eikä näe tarvetta lähitulevaisuudessa asettaa itselleen ilmastopäästöjen vähennystavoitetta. Alueen pk-yrityksistä 79 prosenttia ei ole tietoinen vihreään siirtymään liittyvistä rahoitusvaihtoehdoista.

– Nykyinen vaisu taloustilanne ja edelleen epävarmat tulevaisuuden näkymät vaikuttavat tuleviin rahoituksen käyttötarkoituksiin. Investoinnit vähenevät ja rahoitusta tarvitaan enemmän kassapuskureiden vahvistamiseen. Olen huolissani siitä, että alueen pk-yritykset eivät näe ilmastonmuutoksen hillitsemisen vaikuttavan liiketoimintaan. Toimia on kylläkin tehty, mutta onko ajurina ollut esimerkiksi kallis energian hinta. Tulevaisuudessa pk-yrityksen liiketoiminta voi vaikeutua huomattavasti, jos se ei ole mukana vihreässä siirtymässä. Pk-yritykset tuntevat valitettavan heikosti julkisten rahoittajien vihreään siirtymään tarkoitetut rahoitusvaihtoehdot. Esimerkiksi Finnvera ryhtyi kesällä 2023 myöntämään lainoja vihreään siirtymään liittyviin hankkeisiin, kertoo Finnveran aluejohtaja Seija Pelkonen.

Pk-yritysbarometrissa selvitetään kahdesti vuodessa suomalaisten pk-yritysten mielikuvia muun muassa yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Tulokset raportoidaan alueittain, seuduittain ja valtakunnallisesti. Tiedot on kerätty joulu-tammikuussa. Varsinais-Suomessa vastaajia oli 440.

Suvi Uusitalo-Sirén