Pk-yritysbarometri: Yritysten odotukset niukasti positiiviset, mutta laskeneet voimakkaasti
Pk-yritykset lähtivät kuluvaan vuoteen hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa pandemian kiihdyttyä uudelleen. Tilanteen nopeat käänteet ja yllättävyys heijastuvat suoraan pienten ja keskisuurten yritysten odotuksiin lähiajan suhdannekehityksestä. Odotukset ovat laskeneet voimakkaasti.
Tuloksissa näkyy pandemian aiheuttaman kriisin pitkittyminen ja voimistuminen viime vuoden lopussa. Syksyllä voimakkaasti kohonneet suhdanneodotukset ovat heikentyneet sitä mukaa, kun yhteiskuntaa on jouduttu sulkemaan uudestaan korkeasta rokotuskattavuudesta huolimatta. Kysely ajoittui samaan aikaan, kun uusi virusvariantti levisi voimakkaasti. Epävarmuutta lisää viruksen muuntuminen ja sen seurauksena toistuvat yhteiskunnan sulkutoimet.
Pohjois-Karjalassa suhdannenäkymien saldoluku syöksyi laskuun 30 yksiköllä arvoon 1 säilyen kuitenkin niukasti positiivisena.
Viime helmikuun Pk-yritysbarometriin verrattuna laskua on kahdeksan yksikköä. Pohjois-Karjalan pk-yrittäjien yleiset suhdannenäkymät ovat selvästi valtakunnallista keskiarvoa heikommat. Yrittäjien näkemys investointien arvon kehityksestä on myös lähialueita selvästi negatiivisempi.
Odotukset liikevaihdon kehityksestä seuraavat yleisiä suhdanneodotuksia: ne ovat laskeneet samaan aikaan, kun yleiset suhdanneodotukset ovat heikentyneet. Pohjois-Karjalan saldoluku laski syksyn barometrista 17 yksikköä ja saa arvon 21. Myös usko kannattavuuteen on laskenut viime syksystä 17 yksikköä ja saa nyt arvon -8. Kannattavuusodotukset ovat laskeneet voimakkaasti ja epävarmuus tulevasta on suurta.
Valtakunnan tasolla pk-yritykset vähentävät investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Kaikilla päätoimialoilla lukuun ottamatta teollisuutta on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät. Investointien arvon muutosodotusten saldoluku päätyi Pohjois-Karjalassa lukemaan – 16. Saldoluvun arvo laski syksystä 19 yksikköä. Investointiodotusten heikko kehitys on yhteydessä poikkeuksellisen suureen epävarmuuteen pandemian jatkumisesta, talouskasvun nopeudesta ja toimintaympäristön muutoksesta.
Henkilökunnan lisäämistarve tasaantunut, tarve osaavasta työvoimasta säilynyt
Vaikka pandemia jatkuu ja pk-yritysten tulevaisuuden näkymät ovat epäselvät, odotukset henkilöstön määrän kehityksestä ovat pysyneet positiivisina ja valtakunnan tasolla jopa lievästi kasvaneet.
Pohjois-Karjalassa yritysten heikentyneet suhdannenäkymät heijastuvat myös arvoihin henkilökunnan määrästä vuoden päähän. Henkilöstön määrän kehityksestä on palattu pitkän aikavälin keskiarvon tasolle. Odotusten saldoluku on 3, kun se vielä syksyllä oli 17. Tarve osaavasta työvoimasta on kuitenkin monilla aloilla edelleen olemassa.
Kasvua uusiutumisesta ja kansainvälistymisestä
Pandemian seurauksena taloudessa tapahtuu arvaamattomia muutoksia, jotka vaativat uutta teknologiaa ja uutta tapaa toimia. Murrosvaihe tuottaa usein uusia voittajia ja häviäjiä. Teknologisen kehityksen ja digitalisaation murrosvaiheeseen mukaan pääsy mahdollistaa pk-yrityksille menestymisen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa.
Kansainvälisyys on usealle pk-yritykselle keino kasvaa ja vahvistaa osaamistaan. Monella toimialalla Suomen kotimarkkinat ovat suhteellisen rajalliset, joten kasvua on haettava ulkomailta. Pk-yritykset vievät tuotteitaan tai palveluitaan yleisesti ennakkomaksua vastaan. Näin tekee 53 prosenttia yrityksistä. Pandemia-aikana näin toimivien yritysten määrä näyttää hiukan kasvaneen normaalioloihin verrattuna heijastaen lievää varovaisuuden lisääntymistä̈.
Pohjois-Karjalan alueella on eniten (40 %) pk-yrityksiä, jotka pyrkivät säilyttämään asemansa. Voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvamaan ilmoittaa pyrkivänsä 30 % yrityksistä.
Rahoitusta tarvitaan etenkin kone-, laite- tai rakennusinvestointeihin
Rahoituksen saatavuus näyttäisi hieman heikentyneen, mutta säilyneen kohtuullisella tasolla. Osaltaan laskua voi selittää julkisten tukitoimien osittainen päättyminen ja sen vaikutukset rahoituksen saatavuuteen. Yrityksistä 22 prosenttia raportoi ottaneensa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana ulkoista rahoitusta. Suhteessa syksyn barometriin rahoituksen käyttö ei kuitenkaan ole vähentynyt, eikä lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta omaavien pk-yritysten osuus ole juurikaan muuttunut viime vuosien aikana.
Tässä barometrissa kuusi prosenttia pk-yrityksistä kertoi, että ei ole hakenut rahoitusta vuoden aikana, vaikka sille olisi ollut tarvetta. Rahoitusta hakeneista yrityksistä viisi prosenttia kertoi saaneensa kielteisen rahoituspäätöksen. Syynä hakemattomuuteen ovat ensisijaisesti kireät vakuusvaatimukset tai jokin muu syy.
Pk-yritykset aikovat hakea rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana hieman enemmän kuin edellisen, syksyllä julkaistun barometrin aikaan. Muutoksen taustalla on palvelujen ja kaupan yritysten aiempaa suurempi tarve hakea rahoitusta.
Kone- ja laiteinvestointeihin rahoitusta aikoo hakea 65 prosenttia ulkoisen rahoituksen lisäystä suunnittelevista. Aikomukset ovat lisääntyneet 31 prosenttiyksiköllä edelliseen barometriin verrattuna. Positiivista on havaita, että yrityksen kasvu- ja kehittämishankkeet ovat pysyneet merkittävinä syinä hakea rahoitusta. Kehittämishankkeisiin rahoitusta aikoo hakea 22 prosenttia.
Pankkirahoitusta hakeneista 33 prosenttia kertoi, että rahoituksen saatavuus edellytti Finnveran takausta. Tämä osuus oli korkein voimakkaasti kasvuhakuisilla yrityksillä. Yli 40 prosenttia pankkirahoitusta hakeneista 10–19 hengen yrityksistä vastasi, että Finnveran takaus oli rahoituksen saamisen edellytyksenä.
Niistä pk-yrityksistä, jotka aikovat hakea rahoitusta, 17 prosenttia hakee sitä yrityksen kireästä tilanteesta johtuvaksi käyttöpääomaksi. Laskua syksystä on viisi prosenttiyksikköä.
Vaikka viimeiset kaksi vuotta kokonaisuudessa ovat olleet pk-yrityksille haastavia, maksuvaikeuksissa olevien yritysten määrän kasvu tasaantui ja kääntyi loppuvuonna laskuun. Tällä kertaa 13 prosenttia yrityksistä raportoi vaikeuksista hoitaa maksujaan viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana. Osuus on laskenut syksyn 2021 Pk-yritysbarometrista kahdella prosenttiyksiköllä.
Lisätietoja
- Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry, toimitusjohtaja Merja Blomberg, 050 367 5194
- Finnvera Oyj, Joensuun toimipiste, aluepäällikkö Hannu Puhakka, 0400 277 408
- Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ylijohtaja Ari Niiranen, 050 305 4998
Pk-yritysbarometri mittaa pienten ja keskisuurten yritysten näkemyksiä niiden toimintaan vaikuttavien taloudellisten tekijöiden muutoksista kahdesti vuodessa. Suhdannekysymysten lisäksi barometri luotaa yritysten toimintaympäristöön liittyviä rakenteellisia tekijöitä, kuten pk-yritysten kasvustrategiaa, rahoitusta ja uusiutumista.
Taloustutkimus Oy toteutti kevään 2022 Pk-yritysbarometrin internet- ja puhelinkyselynä joulukuussa 2021 ja tammikuussa 2022. Kyselyyn vastasi 5 201 suomalaisen pk-yrityksen edustajaa. Otanta on poimittu kiintiöidyllä satunnaisotannalla Bisnoden Selector B2B -palvelusta ja Suomen Yrittäjien jäsenrekisteristä. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala (TOL 2008), kokoluokka ja sijainti. Tulosten laskentaan aineistoa on oikaistu. Näin aineisto pyrkii vastaamaan mahdollisimman hyvin Suomen pienten ja keskisuurten yritysten todellista rakennetta.
Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite ’saldoluku’. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39,4 %, huononee 8,6 % saldoluku = + 30,8 % ~31 % HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja.
