Pk-yritysbarometri: Yritysten suhdannenäkymissä valoa, lähes puolet kehittää tuotteitaan

Liikevaihto kääntyy kasvuun

Pk-yritykset lähtevät kuluvaan vuoteen hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa pandemian edelleen jatkuessa. Poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta pienten ja keskisuurten yritysten odotukset lähiajan suhdannekehityksestä ovat luottavaiset ja osittain normalisoituneet vaikean viime vuoden jälkeen.

Suhdannenäkymien saldoluku nousi koko maan osalta syksystä 14 yksiköllä arvoon kolme. Viime helmikuun Pk- yritysbarometriin verrattuna laskua on kuusi yksikköä. Pk-yrityksistä 26 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 23 % arvioi niiden heikkenevän. Pohjois-Karjalan alueella suhdannenäkymät ovat samaa luokkaa kuin koko maassa eli viisi nousten viime syksyn negatiivisesta luvusta yhdeksän yksikköä. Pohjois-Karjalassa 20 % yrityksistä arvioi suhdanteiden paranevan ja 15 % arvioi niiden heikkenevän. 65 % arvioi suhdanteiden pysyvän ennallaan.

Odotukset liikevaihdon kehityksestä vastaavat pitkälti yleisiä suhdanneodotuksia: ne ovat nousseet samaan aikaan, kun yleiset suhdanneodotukset ovat vahvistuneet. Pohjois-Karjalan saldoluku nousi syksyn barometrista 19 yksikköä ja saa arvon 19. Myös usko kannattavuuteen on hiukan vahvistunut viime syksystä ja kasvoi seitsemän yksikköä ja saa nyt arvon 3.

Valtakunnan tasolla pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Kaikilla päätoimialoilla on enemmän investointejaan vähentäviä yrityksiä kuin niitä, joissa investoinnit lisääntyvät. Investointien arvon muutosodotusten saldoluku päätyi lukemaan – 13. Saldoluvun arvo ei muuttunut viime syksystä. Heikko tulos kertoo poikkeuksellisen suuresta epävarmuudesta talouskasvun ja toimintaympäristön tulevan kehityksen suhteen.

Poikkeuksellisesti Pohjois-Karjalassa on usko hiukan palautunut investointeihin. Kun investointien arvo oli vielä viime syksynä – 22, oli arvo nyt – 6.

Pk-yritykset pyrkivät pitämään kiinni osaavasta työvoimasta

Vaikka pandemia runtelee ja tulevaisuuden näkymät ovat edelleen hyvin epäselvät, odotukset henkilökunnan määrän kehityksestä ovat kääntyneet lievästi positiivisiksi.

Suuri epävarmuus tulevasta näkyy kuitenkin tuloksessa: odotusten saldoluku on vain lievästi positiivinen saaden arvon viisi. Positiivista tilanteessa on se, että edelleenkin suuri enemmistö, eli 70 prosenttia pk-yrityksistä aikoo säilyttää nykyisen henkilöstömäärän.

Kasvua uusiutumisesta ja kansainvälistymisestä

Negatiivisen shokin takia taloudessa tapahtuu ennalta arvaamattomia muutoksia, jotka vaativat uutta teknologiaa ja uutta tapaa toimia. Murrosvaiheessa syntyy usein uusia voittajia. Teknologisen kehityksen ja digitalisaation murrosvaiheeseen mukaan pääsy mahdollistaa menestymisen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa.

Kansainvälisyys on usealle pk-yritykselle keino kasvaa ja vahvistaa osaamistaan. Monella toimialalla Suomen kotimarkkinat ovat suhteellisen rajalliset, joten kasvua on haettava ulkomailta. Pk-yritykset vievät tuotteitaan tai palveluitaan yleisimmin laskua vastaan ilman luottovakuutusta. Näin oli tehnyt 57 prosenttia pk-yrityksistä. Määrä on lähtenyt kasvamaan, mitä voidaan pitää huolestuttavana kehityssuuntana.

Pohjois-Karjalan alueella on eniten pk-yrityksiä, jotka pyrkivät kasvamaan voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan (43%). Asemansa säilyttämään pyrkiviä on (32%).

Rahoitusta tullaan hakemaan etenkin kone- ja laiteinvestointeihin

Rahoituksen saatavuus näyttäisi säilyneen kohtuullisella tasolla ja julkiset tukitoimet ovat ylläpitäneet saatavuutta. Nyt 29 prosenttia yrityksistä raportoi ottaneensa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana ulkoista rahoitusta, 64 prosentilla ei ole ollut tarvetta.

Viisi prosenttia pk-yrityksistä kertoi, että ei ole hakenut rahoitusta viimeisen 12 kuukauden aikana, vaikka sille olisi ollut tarvetta. Luku on laskenut ja se on kohtuullisella tasolla verrattuna siihen, että rahoitusta hakeneista kolme prosenttia kertoi saaneensa kielteisen rahoituspäätöksen. Syynä hakemattomuuteen ovat kireät vakuusvaatimukset, rahan korkea hinta sekä yrityksen heikko luottokelpoisuus tai epävarmat näkymät.

Pk-yritykset aikovat hakea rahoitusta seuraavien 12 kuukauden aikana enemmän kuin edellisen, syksyllä julkaistun barometrin aikaan. Nyt 23 prosenttia vastaajista aikoo hakea rahoitusta, kun alkusyksystä 2020 osuus oli 15 prosenttia. Toimialojen väliset erot eivät ole juuri muuttuneet.

Kone- ja laiteinvestointeihin rahoitusta aikoo hakea 51 prosenttia ulkoisen rahoituksen lisäystä suunnittelevista. Aikomukset ovat lisääntyneet 17 prosenttiyksiköllä edelliseen barometriin verrattuna. Positiivista on havaita, että yrityksen kasvu- ja kehittämishankkeet ovat merkittävä syy hakea rahoitusta. Business Finland ja ELY-keskukset ovat nousseet pankkilainojen tärkeimmiksi vaihtoehdoiksi.

Finnveran rooli pankkilainojen täydentäjänä on säilynyt ennallaan eli kolmannes rahoituksen hakua suunnittelevista kertoo kääntyvänsä Finnveran puoleen. Teollisuusyritykset ovat edelleen kiinnostuneempia Finnverasta rahoittajana kuin muiden toimialojen yritykset.

Vaikka viime vuosi kokonaisuudessa oli pk-yrityksille hyvin vaikea, maksuvaikeuksissa olevien yritysten määrän kasvu tasaantui ja kääntyi loppuvuonna laskuun. Yrityksistä 16 prosenttia raportoi vaikeuksista hoitaa maksujaan viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana. Maksuvaikeuksia kokeneiden yritysten osuus on suuri, mutta maksuvaikeuksien määrä ei näyttäisi kasvaneen ainakaan tässä vaiheessa pahimpien skenaarioiden mukaisesti.

Uusista rahoituslähteistä suosiotaan voimakkaasti lisänneet toimijat ovat pikaluottoyrityksiä. Ne tarjoavat rahoitusta hyvin vaihtelevin ehdoin, ja osittain erittäin korkeilla koroilla. Pk-yrityksistä lähes puolet oli valmiit sääntelyyn, vaikka se käytännössä tarkoittaisi lainojen poistumista markkinoilta. Samaan aikaan yli kymmenen prosenttia yrityksistä vastusti sääntelyä. Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset olivat sääntelyä vastaan.

Suhdannetilanne vaatii sopeutustoimia samaan aikaan kun työvoimasta on pulaa

Vaikea taloustilanne heijastuu yritysten sopeuttamistarpeeseen. Nyt neljännes yrityksistä suunnittelee sopeuttamistoimia. Tarve on kasvanut vuoden takaisesta noin kymmenen prosenttiyksikköä. Sopeuttamistarve on lisääntynyt eniten voimakkaasti kasvuhakuisilla ja toisaalta toimintaansa lopettavilla yrityksillä.

Pandemian aikanakin työvoiman saatavuus on yhä yksi keskeisimmistä syistä siihen, miksi yritykset eivät palkkaa lisätyövoimaa. Mitä kasvuhakuisempi yritys on, sitä enemmän työvoiman saatavuus koetaan kasvun esteeksi.

Moni pk-yritys tekee yhteistyötä oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa

Lähes 40 % kaikista pk-yrityksistä tekee yhteistyötä oppilaitosten tai tutkimuslaitosten tai molempien kanssa. Ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut korostuvat pk-yritysten yhteistyötahoina. Yhteistyön tuloksena tietopohja ja osaaminen ovat vahvistuneet ja on saatu parempi näkemys tulevaisuuden kehitys trendeistä ja markkinoista. Lisäksi on otettu käyttöön uusia teknologioita, menetelmiä ja laitteita.

Pk-yritysten yhteistyöintensiteetti korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa on samalla tasolla kuin kaksi vuotta sitten, jolloin asiaa viimeksi pk-barometrissä kysyttiin.

Pk-yritykset valmistautuvat pandemian jälkeiseen aikaan

Koronan aiheuttama kriisi muuttaa toimintaympäristöä pysyvästi. Se haastaa perinteiset tavat saavuttaa asiakkaita. Muutos jää osittain pysyväksi. Pärjätäkseen uudessa tilanteessa pk-yritysten tulee mukauttaa toimintaansa tapahtuneisiin muutoksiin.

Pk-yritykset ovat havainneet koronakriisistä johtuvat toimintaympäristön muutokset, ja yli puolet on valmistautunut tulevaan erilaisin toimin. Pohjoiskarjalaisista yrityksistä 44 % on kehittänyt uusia tuotteita ja palveluita. Toimintatapojaan on muokannut lähes kolmannes yrityksistä. Myös digitalisoituminen on ottanut suuren loikan eteenpäin.

Omistajanvaihdokset luovat jatkuvuutta

Liiketoiminnan siirtäminen yrityskaupalla, sukupolvenvaihdoksella tai yrityksen muulla omistajan vaihdoksella luo yritystoiminnalle mahdollisuuden jatkua. Kahden seuraavan vuoden aikana omistajanvaihdos on suunnitelmien mukaan edessä seitsemällä prosentilla pohjoiskarjalaisista yrityksistä. Huomioitavaa on, että luku on laskenut viime keväästä seitsemän prosenttia.

Pk-yrityksistä 13 % on kiinnostunut ostamaan yrityksen tai liiketoiminnan seuraavan kahden vuoden aikana.

Lisätietoja

Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry, toimitusjohtaja Merja Blomberg, 050 367 5194

Finnvera Oyj, Joensuun toimipiste, aluepäällikkö Hannu Puhakka, 0400 277 408

Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ylijohtaja Ari Niiranen, 050 305 4998

---

Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä.

Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 2010, Bisnoden yritysrekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti.

Vastaajajoukon muodostaa 5553 kohderyhmän vaatimukset täyttävää pk–yrityksen edustajaa, joista 157 Pohjois-Karjalassa. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty internetkyselyä. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn sähköpostitse tai puhelimitse joulu-tammikuussa 2020-2021. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta.

Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite ’saldoluku’. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39,4 %, huononee 8,6 % saldoluku = + 30,8 % ~31 % HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja.