Professori KKO:n päätöksestä: Luottamusmieslukko ainakin hieman avautuu
Työoikeuden professori Seppo Koskisen mukaan tuore korkeimman oikeuden (KKO) päätös tarkoittaa sitä, että ”luottamusmieslukko” osin avautuu. Työpaikan asioista päättämään voi tulla myös ammattiliittoon kuulumaton luottamusvaltuutettu.
Korkein oikeus antoi viime viikolla merkittävän työoikeudellisen ennakkoratkaisun, jolla on suuri vaikutus myös paikallisen sopimisen edistämisessä.
Työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta oli yksi heistä, joiden asiantuntemusta ja kannanottoja KKO käytti päätöksenteossaan.
Koskisen mukaan KKO:n päätös lisäperusteluineen tekee siitä yleisen, laajalle vaikuttavan ratkaisun.
– Tämä tarkoittaa nyt sitä, että vaikka työpaikalla olisi jo luottamusmies, mutta hän ei edusta jotakin tiettyä henkilöstöryhmää, niin tällä ryhmällä on oikeus valita luottamusvaltuutettu.
Koskisen mukaan luottamusvaltuutetun tehtäviin ja toimivaltaan kuuluu sitten edustaa omaa henkilöstöryhmäänsä myös yleissitovuusjärjestelmässä.
– Ja silloin luottamusmieslukko näyttää avautuvan, työoikeuden professori Koskinen sanoo painokkaasti. Luottamusmiehen lisäksi tulee luottamusvaltuutetuille oikeus sopia asioista. Luottamusvaltuutetun oikeus on ns. pakottava oikeus eli häntä ei voida ”sulkea pois tessillä”.
Koskinen huomauttaa, että KKO ei hyväksynyt tältä osin hallituksen esityksen esittämää linjausta.
Professori Koskisen mukaan henkilöstöryhmän ei tarvitse olla järjestäytynyt eli kuulua johonkin ammattiliittoon.
– Osa henkilöstöryhmistä on järjestäytyneitä, osa järjestäytymättömiä. Varsinkin pienemmissä yrityksissä ne lienevät etupäässä järjestäytymättömiä, Koskinen toteaa.
Hän pitää henkilöstöryhmän käsitettä hieman ongelmallisena. Mitä kaikkia ja minkä kokoisia ryhmiä voidaan pitää henkilöstöryhminä?
– Toisaalta voiko ongelmaksi tulla se, että pienissä yrityksissä tuleekin kovin monta luottamusvaltuutettua, professori Koskinen pohtii.
Hänen mielestään KKO:n ratkaisu ei edellytä nopeita muutoksia lainsäädäntöön. Oikeustilan ja tuomion merkityksen pitää ensin antaa selkiintyä. Muutostarve säännökseen luottamusvaltuutetusta on kuitenkin ilmeinen, koska uuden tuomion jälkeen nykyinen säännös on mahdollisesti jopa harhaanjohtava, koska korkein oikeus ei hyväksynyt tältä osin hallituksen esityksen perusteluja ja säännös on kirjoitettu näiden hylättyjen perusteiden mukaisesti.
”Vahva selkänoja järjestäytymättömille työntekijöille”
Työoikeuteen erikoistunut asianajaja Outi Tähtinen kansainvälisestä DLA Piper -asianajotoimistosta toteaa, että tämä yksittäinen KKO:n ratkaisu ei varmaankaan muuta koko oikeusjärjestelmää kertalaakista tai takaa, että luottamusvaltuutetun valinta soveltuisi kaikkiin tilanteisiin.
– Mutta KKO:n ratkaisu antaa vahvan selkänojan järjestäytymättömien työntekijöiden asemaan. Heidän asettamisensa eriarvoiseen asemaan on jatkossa kyseenalaista. KKO:n ratkaisu koskee myös heitä, ei pelkästään liittoon kuuluvia työntekijöitä, Tähtinen sanoo.
Hänen mukaansa olennainen kysymys on se, mikä on sellainen henkilöstöryhmä, jolla on oikeus valita luottamusvaltuutettu.
– Lainsäädännössä ei ole selkeästi määritelty, mitä käsite henkilöstöryhmä tarkoittaa. Korkein oikeuskin puhuu tietyin osin työntekijäryhmistä, Tähtinen toteaa.
– Sen tämä ratkaisu osoittaa, että tietynlaista selkiyttämistarvetta on. Jos henkilöstöryhmän käsite herättää näin monitahoisia tulkintoja, Outi Tähtinen kommentoi viime päivien keskustelua.
Nykyisin käytännön työpaikan arjessa ei ole enää niin selkeästi eroteltavissa erilaisia henkilöstöryhmiä eli ylempiä toimihenkilöitä, toimihenkilöitä ja työntekijöitä.
Jari Lammassaari
Katso myös Mikael Pentikäisen blogi
Katso täältä uutinen KKO:n päätöksestä
Työ- ja sosiaalioikeuden dosentti Jaana Paanetoja kommentoi KKO:n päätöstä Edilexin sivuilla
