Rakennusalan yrittäjä Joonas Salmela, 21, lataa suorat sanat ammattiopinnoista: ”Jos olisin istunut luokassa, en olisi tässä nyt”

Joonas Salmela, 21, perusti oman rakennusalan yrityksen viime vuoden heinäkuussa. Korjausrakentamiseen Miehikkälässä ja sen lähialueilla keskittyvä nuori yksinyrittäjä myöntää, että rakennusalan tilanne huoletti.

– Korjausrakentamisessa töitä on paremmin tarjolla. Ei korjaaminen mihinkään lopu, mutta jos ihmisillä rahat ovat tiukassa, remontoinnista karsitaan ensimmäisenä. Ei tämä mitenkään helppoa ole, mutta en näe mitään syytä, miksi tilanne ei alkaisi tokenemaan.

Salmela aloitti rakennusalan työt jo ammatillisen koulutuksen aikana. Välissä hän kävi armeijan ja jatkoi sitten palkkatöissä.

Kun lähipiiristä alkoi tulla tiedusteluja remonttihommista, Salmela päätti perustaa toiminimen.

– Ajattelin, että on järkevämpää laittaa yritys pystyyn kuin tehdä töitä kevytyrittäjäpalvelun kautta.

Kritiikkiä ammattiopinnoista

Salmela valmistui ammatillisen opiston talonrakennuslinjalta vuonna 2020. Hän myöntää, että opinnoissa oli parannettavaa.

– Totta puhuen sain koulusta todella huonot valmiudet. Jos olisin koko ajan ollut luokassa, en olisi todellakaan tässä tilanteessa, jossa olen nyt. Ensimmäisen kouluvuoden jälkeen siirryin oppisopimukseen. Töitä tekemällä opin paljon paremmin. Kannustan opiskelijoita ehdottomasti hyödyntämään oppisopimusta, jos sellainen mahdollisuus on.

Nuori yrittäjä myöntää, että joitakin teoria-asioita hän on joutunut miettimään kantapään kautta, mutta kokonaisuutena oppisopimus oli hänelle nappivalinta. Olemme aikaisemmin kertoneet oppisopimuskokemuksista täällä.

Ammatillisen peruskoulutuksen tasoa ja opiskelijoiden valmiuksia on kritisoitu julkisuudessa. Yritykset ovat moittineet sitä, että ne joutuvat kantamaan vastuuta ammattiin valmistuneiden nuorten kouluttamisesta työpaikoilla.

Salmelan kokemuksen mukaan opiskelijat jäivät liian usein oman onnensa nojaan.

– Opettajat tuntuivat olevan jatkuvasti jollain kurssilla tai muusta syystä poissa. Joskus opettaja ilmoitti aamulla, että hän on kipeä, eikä mahdollisuutta sijaisen hankkimiseen ole. Päivän opetus korvattiin etätehtävällä. Mielestäni käytännönläheisyys jäi liian pieneen rooliin.

”Kannustan opiskelijoita ehdottomasti hyödyntämään oppisopimusta, jos sellainen mahdollisuus on.”

Joonas Salmela, yksinyrittäjä

Koulutuskorvaukset jääneet pieniksi

Suomen Yrittäjien koulutuspolitiikan asiantuntija Mikko Kinnunen muistuttaa, että oppisopimus voi olla nuorelle ainoa toimiva tapa hankkia ammattiosaamisen ja suorittaa ammatillinen tutkinto. 

– Oppisopimus on yksi tärkeä keino myös syrjäytymisen ja koulupudokkuuden ehkäisyssä, hän lisää.

Työantajalle voidaan maksaa ohjaamisesta koulutuskorvausta, josta sovitaan oppilaitoksen ja yrityksen kesken. Koulutuskorvauksen tarkoituksena on korvata työnantajalle oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Korvausta ei kuitenkaan aina makseta, koska laki ei siihen velvoita.

– Laissa ei nyt ole ohjeistusta koulutuskorvausten määristä. Käytännössä koulutuskorvaukset ovat jääneet hyvin pieniksi tai niitä ei makseta ollenkaan. Suomen Yrittäjät on ehdottanut, että koulutuskorvauksen maksamisesta yrityksille tulisi velvoittavaa, kun opiskelija on oppivelvollinen tai hän on peruskoulun varassa oleva alle 30-vuotias. Tämä madaltaisi yritysten kynnystä ottaa vastaan oppisopimusopiskelijoita, Kinnunen sanoo.

– Kun oppisopimuksen suosio kasvaa, tarvitaan entistä enemmän yrityksiä, jotka ottavat oppisopimusopiskelijoita. Koulutuskorvauksen saaminen ajan tasalle tulee entistä tärkeämmäksi.

Yrittäjät ehdottaa muutoksia

Yrittäjägallupin mukaan 71 prosenttia yrityksistä on ollut tyytyväisiä oppilaitoksen yhteistyöhön oppisopimuskoulutuksen aikana. Koulutuskorvausta oli maksettu vain 54 prosentille yrityksistä. Tämä luku oli laskenut kahdessa vuodessa seitsemän prosenttiyksikköä. Vain kolmannes (31 %) yrityksistä oli tyytyväisiä oppilaitoksen maksamaan koulutuskorvaukseen.

Suomen Yrittäjät on ollut tyytyväinen siihen, että hallitusohjelmassa luvataan edistää oppisopimusta.

– Mielestämme oppisopimusajan palkkaus tulisi porrastaa opiskelijan osaamisen mukaan. Tästä on kokeiluja käynnissä muun muassa kemianteollisuudessa. Tällaisia kokeiluja olisi syytä laajentaa muillekin aloille, Kinnunen jatkaa.

Oppisopimus edellyttää tällä hetkellä vähintään 25 viikkotunnin työaikaa. Yrittäjät on esittänyt, että minimityöaika laskettaisiin 20 tuntiin. Kinnusen mukaan tämä mahdollistaisi myös osa-aikaisten työntekijöiden opiskelun oppisopimuksella ja helpottaisi niin ikään osatyökykyisten ja alanvaihtajien hakeutumista oppisopimusopiskeluun.

– Kun hallitus on nyt lakkauttamassa aikuiskoulutustuen, oppisopimuksen merkitys kasvaa tulevaisuudessa aikuisten keskuudessa. Tämänkin vuoksi oppisopimusta on syytä kehittää tulevina vuosina. Helposti ajattelemme, että oppisopimus koskee pääosin nuoria. Yli puolet ammatillisen koulutuksen opiskelijoista on kuitenkin työttömäksi jääneitä, alaa vaihtavia ja uusiin tehtäviin pätevöityviä aikuisia. Aikuisia kannattaisi ohjata suorittamaan perustutkintojen sijaan ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja, joita voi tehdä myös oppisopimuksena, Kinnunen huomauttaa.

Oppisopimus edellyttää tällä hetkellä vähintään 25 viikkotunnin työaikaa. Yrittäjät on esittänyt, että minimityöaika laskettaisiin 20 tuntiin.

Kilpailu kovenee, kun työttömien määrä kasvaa

Joonas Salmela on saanut uusia asiakkaita paitsi puskaradion, myös rivi-ilmoitusten avulla. Seuraavaksi hän aikoo kokeilla somemarkkinointia.

Haasteena hän pitää kovenevaa kilpailua, jonka taustalla on osittain rakennusalalta työttömiksi jääneiden kasvanut määrä.

– Kun isoissa firmoissa menee huonosti, sieltä vapautuu tekijöitä, jotka etsivät muun muassa remonttihommia. Se tiukentaa tilannetta. Asiakkaat saattavat pyytää tutun työttömäksi jääneen timpurin tekemään töitä. Jos työmiehellä ei ole yritystä, hänelle saatetaan maksaa pimeästi.

Urakoiden saamiseksi Salmelan on täytynyt miettiä hinnoittelua. Käytännössä se on tarkoittanut omasta katteesta tinkimistä.

– Talviaikaan töitä on muutenkin vähemmän. Siksi aion panostaa kevääseen ja kesään, jolloin etenkin mökkiläiset käyttävät rahaa remontointiin.

Jatkossa Salmela pitää yhtenä uravaihtoehtona myös palkkatyötä. Hän pohtii myös jatko-opintoja työnjohtopuolella.

– Yksi syy toiminimen perustamiseen oli se, että en halua ottaa isoja lainoja. Haluan pitää toiminnan kevyenä, jotta pystyn tarvittaessa nopeasti irtoamaan yrittäjyydestä.