Ravinnekuorma kuriin: Suomalaisyrityksessä paju taipuu vesistöjä puhdistavaksi hiilinieluksi
Kiertotalousyritys Pajupojat Oy käynnistää kuivatislauslaitteiston eli biohiiltämön Kouvolassa.
Kiertotalousajattelua soveltava Pajupojat Oy kertoo löytäneensä ratkaisun Suomen vesistöjen ravinnekuormitukseen.
Samalla yhtiö tekisi toisenkin ympäristöteon kaappaamalla kasvihuonekaasu hiilidioksidin talteen.
Pajupojat Oy:n idea on rakentaa valuma-alueille luonnon kiertokulkuun perustuvia suodattamoita, jotka keräävät talteen vettä ja ravinteita sekä kasvattavat runsaasti hiilidioksidia kuluttavaa pajua.
Ravinteiden sitomiseksi maahan kynnetään biohiiltä. Tätä varten yritys käynnistää biohiilen valmistuslaitoksen, puun kuivatislauslaitteiston eli retortin Kouvolassa.
– Tänään laitteiston pitäisi lähteä tulille. On tässä jännät paikat, sanoo Pajupojat Oy:n toimitusjohtaja Markku Suutari.
Laki vaatii vedenpuhdistusta
Pajupoikien markkinoita avasi viime vuonna voimaantullut hulevesiasetus, joka vaatii, että jokaisella kaupungilla on oltava suunnitelma näiden epäpuhtaiden vesien varalle.
Joissakin kaupungeissa ne menevät sadevesiviemäriä pitkin suoraan vesistöön.
– Kaupunkiympäristöjen hulevesiratkaisut, putkistot ja puhdistuslaitokset ovat kalliita. Puiden ja istutusten kautta saadaan todella valtavat säästöt.
Kuvaan astuu myös Euroopan unioni. EU:n lannoiteasetusta uudistetaan parasta aikaa siten, että uusille orgaanisille ja jäteperäisille tuotteille aukeaa mahdollisuuksia Euroopan markkinoilla. Asetus linjaa uusia yhdenmukaisia vaatimuksia lannoitevalmisteiden turvallisuudesta, laadusta ja merkitsemisestä.
Se säätää myös CE-merkittyjen lannoitteiden vapaasta liikkuvuudesta. Uudet säädökset voivat tulla voimaan jo 2018.
– Kun tullaan lannoitepuolelle, niin biohiilen vaikutus kasvualustoissa on iso. Itselläni on puutarha-alan tausta ja tiedän, että jossain vaiheessa biohiili tulee vaikuttamaan puutarhapuolelle valtavasti, Markku Suutari kertoo.
Hiili siirtyy ilmasta maaperään
Pajupojat toteuttaa kiertotaloutta siten, että ravinteikas vesi, kuten kaupunkien hulevesi tai maatalouden valumavesi virtaa kiviaines- biohiili- ja puuhakepitoiseen suodattamoon. Suodattamon biohiili sitoo ravinteita ja vettä.
Ravinteet ja veden käyttää kasvuunsa suodattamoon istutettu nopeakasvuinen paju, joka sitoo ilmasta hiilidioksidia. Pajut leikataan kahden vuoden välein, ja toimitetaan raaka-aineeksi uudelle biohiilierälle sekä muille puujalosteille. Leikattu paju jatkaa kasvuaan.
– Koska kasvi kasvaa, se kuluttaa vettä ja ravinteita. Kun se leikataan alas, sinne voidaan taas viedä ravinteita. Tätä kutsutaan peltometsäviljelyksi, Suutari toteaa.
– Yhdysvalloista ja Tukholmasta löytyy esimerkkejä samantyyppisistä ratkaisuista, joita on testattu kymmenen vuotta.
Vähintään 80 prosenttia ravinteista pois vesistöstä
Kuinka Pajupojat tuli valinneeksi pajun, tuo teidenvarsien pusikoittajan?
– Mikä tahansa kasvi ei saa hyödynnettyä vedessä olevia ravinteita. Paju käy siihen. Sen kasvuvoima on aivan valtavaa. Pajunkasvatus tulee olemaan tässä se ydin. Se on biohiilen paras raaka-aine. Lisäksi kasvava paju nielee 14 tonnia hiilidioksidia vuodessa, Suutari suitsuttaa.
Suutari kertoo Iowan yliopiston testanneen suodatusta Yhdysvalloissa yhdeksän vuotta.
– He saivat vedestä talteen 80–90 prosenttia typestä ja 80 prosenttia fosforista. Meillä päästään vielä korkeampiin lukemiin, hän vakuuttaa.
Pajupojat ovat hankeneet maa- ja metsätalousministeriön kärkihankkeista hankerahaa rakentaakseen biosuodattamon Etelä-Pohjanmaalle.
– Seinäjoki-Kauhava-alue olisi ihanteellinen, koska siellä on turve- ja eläintuotantoa ja näin myös ravinteita.
Juhani Ojalehto
